”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen”
Historian alan väitöstutkimus avaa näkökulmia niin saamelaisten kuin ei-saamelaisten tyttöjen historiasuhteeseen ja siihen, miten paikallisuus ja historia raamittavat nuorten elämää. Vaikka harvaan asuttujen seutujen nuorten elämää tutkitaan Suomessa entistä enemmän, on pohjoista nuoruutta tutkittu verrattain vähän. Siksi tämä tutkimus avaa uusia näkökulmia nuorten elämään Suomen pohjoisimmissa osissa.
Tutkimuksessa seurattiin 12:n yläkoulu- ja lukioikäisen tytön elämää vuosina 2019–2020. Se toteutettiin yhdistämällä historiantutkimusta, saamentutkimusta ja nuorisotutkimusta uusmaterialistiseen tieteenfilosofiaan
"Historia ei ole ainoastaan merkkihenkilöitä tai kaukaisia menneisyyden tapahtumia, vaan perheiden, sukujen ja kotiseutujen historiaa. Historiatieto siirtyy arkisissa askareissa, kertomaperinteessä, esineistössä, paikallisina tapoina ja kulttuurisina konventioina", FM Helena Ristaniemi kertoo. Se rakentaa nuorille ylisukupolvisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Samalla historiatietoisuudella ja kulttuurilla on keskeinen osa siinä, mitä tulevaisuudelta halutaan ja millaisiin elämänvalintoihin päädytään.
Toisin kuin monissa aiemmissa tutkimuksissa, harvaan asuttu kotiseutu ei ole tutkimuksen tytöille vain syrjäinen paikka, josta halutaan lähteä mahdollisimman pian, vaan kotiseudun ihmiset, kulttuuri ja saamen kieli ovat tärkeitä nuorille. Moni yläkouluikäinen nuori pohtii jäämistä ja lähtemistä, sillä opiskelumahdollisuuksia on pohjoisen kunnissa vain rajatusti. Osalle valinta on vaikea, toiset taas lähtevät mielellään. Myös he, jotka odottivat lähtöä innolla, näkevät kotiseudussa arvokkaita puolia. Pohjoinen identiteetti oli rikkaus ja vahvuus, jota haluttiin vaalia, vaikka vaikeuksiinkin oli törmätty.
Perhe, ystävät ja luontosuhde keskeisiä arjessa
Helena Ristaniemen tutkimuksessa historia siirtyy perheiden, sukujen ja paikallisyhteisöjen välityksellä. Esimerkiksi kodeissa puhuttiin historiasta ja jo edesmenneistä sukulaisista. Sukuyhteydet ja sukujen muodostamat verkostot olivatkin tärkeitä nuorille. Samalla osa nuorista koki, että heiltä toivottiin ja odotettiin paluuta pohjoiseen.
"Tässä on suuri ero niiden tyttöjen kanssa, jotka eivät olleet kotoisin pohjoisesta; heille ulkopuolisuuden tunne oli usein leimaavaa, ja saamelaisalue koettiin enemmän tulevaisuuden lomakohteena, kun arjen nähtiin asettuvan eteläisempään Suomeen", Ristaniemi huomauttaa.
Tutkimukseen osallistuneille tytöille luonto oli paikka, jossa liikuttiin perheen ja kavereiden kanssa ja jossa toimimisesta tiedettiin paljon. Luonnon keskeinen merkitys näkyi myös nuorten tulevaisuuden mietteissä. Heitä huolestuttivat muun muassa ilmastonmuutos, saamelaisalueelle kohdistetut maankäyttösuunnitelmat, kuten Jäämerenrata ja pohjoisen tyhjeneminen. Huolenaiheissa näkyy pelko ylisukupolvisuuden ja kulttuurisen jatkumon katkeamisesta, menneisyys vaikutti siis tulevaisuuden ajatuksiin monin tavoin. Uhkakuvista huolimatta tulevaisuus koettiin valoisana, ja moni tyttö pohti mahdollisuutta asua kotiseudulla myös tulevaisuudessa.
"Vaikka nuoria pidetään eteenpäin katsovina tulevaisuuteen suuntaajina, olisi tärkeä nähdä, kuinka menneisyyden painolastit ja voimavarat vaikuttavat nuorten toimintaan myös nykyhetkessä. Historia voi olla nuorille elävää, arvokasta ja elämänvalintoihin vaikuttavaa", Ristaniemi korostaa.
Filosofian maisteri Helena Ristaniemi väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 27.1.2023. Historian alaan kuuluvan väitöskirja otsikko on ”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä ("Here, it matters which family you are born into, it affects everything." The formation and meanings of historical consciousness in the lives of girls from the Finnish Sámi Homeland). Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Valkonen Lapin yliopistosta ja kustoksena dosentti Kaisa Vehkalahti Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L5 klo 12 ja sitä voi seurata etänä https://oulu.zoom.us/j/66787504807
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Helena Ristaniemi
p. 050 9104491
helena.ristaniemi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme