Väestöliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto ja tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio Lapsettomien yhdistys Simpukka ry vaativat yhteiskunnalta voimakasta satsaamista lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseen.

Syntyvyyskeskustelun rinnalle tulee nostaa ymmärrys tahattoman lapsettomuuden yleisyydestä sekä laaja-alaisista lapsiperheellistymisen esteistä.

Suomessa joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Lukuina määrä on 300 000.

– Tahaton lapsettomuus on yhä tabu ja kipeä aihe, josta usein vaietaan. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa lapsettomuuden kohtaavan kehoon, mieleen, ihmissuhteisiin, talouteen ja tulevaisuudensuunnitteluun. Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja ymmärrä tahattoman lapsettomuuden tuomia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Järjestöjen mukaan yhteiskunnassa käytävä syntyvyyskeskustelu syyllistää hedelmällisessä iässä olevia. Keskustelussa ei oteta huomioon lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien eriarvoisuutta.

Simpukka tuottaa tietoa tahattoman lapsettomuuden vaikutuksista yksilön ja yhteiskunnan tasolla työnantajille, virkahenkilöille ja poliittisille päättäjille.

– On tärkeää ymmärtää, että lapsitoiveen toteutuminen ei ole kaikille mahdollista. Yksilöllä voi olla taustalla esimerkiksi taloudellisia tai terveydellisiä haasteita, joita yhteiskunta ei tunnista. Esimerkiksi ilman kohtua syntyneiden, kohdun menettäneiden, itsellisten miesten ja miesparien lapsitoivetta ei tueta lainkaan, muistuttaa Savio.

Tahaton lapsettomuus on kansanterveydellinen ongelma

Väestöliitto määrittelee tahattoman lapsettomuuden kansanterveydelliseksi ongelmaksi.

Järjestöjen mukaan syntyvyyden kasvu tarvitsee erityisesti lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien vahvistamista ja esteiden poistamista. Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen, julkisen terveydenhuollon tarjoamien hedelmöityshoitojen resurssien lisääminen ja lapsettomuuden hoitopolkuun kiinteästi kuuluva psykososiaalinen tuki.

Verkosto korostaa hedelmöityshoitojen saatavuutta perhemuodosta riippumatta.

– Resurssien puute johtaa eri alueilla esimerkiksi siihen, että hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista, koska jonot ovat niin pitkät. Hedelmöityshoitojen on oltava kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta, sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

Terveystiedon opetukseen tarvitaan hedelmällisyysneuvontaa

Väestöliitto esittää nuorten terveystiedon opetukseen lisättäväksi lisääntymisterveyden ja hedelmällisyysneuvonnan sisältöjä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin mahdollisuuden saada tukea ja neuvoja lastensaannin ja perheellistymisen suunnitteluun.

Väestöliitto esittää myös asiantuntijaryhmän perustamista koordinoimaan ja kehittämään lastensaannin tukemista ja hedelmällisyystietoisuuden edistämistä.

– Suomesta puuttuvat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, jotka tähtäävät toivotun lastensaannin tukemiseen. Nykyinen perhesuunnittelu keskittyy lähes yksinomaan ehkäisyyn. Nuoret tarvitsevat luotettavaa tietoa myös lisääntymisterveydestä sekä sensitiivistä tukea perhesuunnitteluun, jotta he voivat tehdä päätöksiä tulevaisuutensa ja mahdollisen lastensaannin suhteen, sanoo Väestöliiton toiminnanjohtaja Eija Koivuranta.

Sijaissynnytykset tulee sallia Suomessa

Väestöliitto, Simpukka, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Sateenkaariperheet  kannattavat muutamien muiden järjestöjen kanssa sijaissynnytysten mahdollistamista Suomessa.

Järjestöjen mukaan ei-kaupallisten sijaissynnytysten lähtökohdaksi tulee asettaa selkeä toimintamalli, joka varmistaa lapsen oikeudet, turvaa sijaissynnyttäjän aseman ja itsemääräämisoikeuden sekä selkeyttää aiottujen vanhempien roolin ja vastuun. Lähtökohtana on myös, että sijaissynnytystä koskeva sääntely toteutuu sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen.

Järjestöjen mukaan on ensisijaisen tärkeää, että sijaissynnytyksestä säädetään selkeästi ja yhdenvertaisesti. Sijaissynnytyksestä on tekeillä selvitys Oikeusministeriössä.