Medialle avoin asiantuntijoiden paneelikeskustelu: Mitä opimme koronaviruspandemiasta?
– Suomessa virustautien tutkimus on erittäin korkealla tasolla, mikä edesauttaa tuleviin epidemioihin ja pandemioihin varautumista. Kuitenkin koronaviruspandemia paljasti myös haasteita, joiden ratkaiseminen on tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. On odotettavissa, että pandemioita tulee jatkossakin ja moderni elämäntyyli, ilmaston lämpeneminen ja globalisaatio lisäävät niiden todennäköisyyttä, kertoo virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
Kolmen vuoden pandemiatauon jälkeen Suomen virustautien parhaat asiantuntijat kokoontuvat vuosikokoukseen Tampereelle 30.3.–31.3.2023. Kokouksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia viruksia ja virustauteja, ja erityshuomiota saa koronaviruspandemian ja suomalaisten koronavirusrokotteiden kehitys.
Torstaina 30.3. klo 14–15 järjestetään medialle avoin paneelikeskustelu teemalla ”Mitä opimme koronaviruspandemiasta?”. Panelisteina toimivat johtava asiantuntija Mia Kontio (THL), professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto), professori Ilkka Julkunen (Turun yliopisto), professori Kalle Saksela (Helsingin yliopisto) ja professori Olli Vapalahti (Helsingin yliopisto). Tilaisuuden moderaattorina toimii professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
Paneelikeskustelussa käsitellään tulevaisuuden pandemioihin varautumista seuraavien teemojen pohjalta:
- Mitä opittiin koronaviruspandemiasta?
- Miten valmiita olemme kohtaamaan seuraavan epidemian tai pandemian?
- Minkälainen seuraava pandemia voisi olla?
- Tukeutuvatko poliittiset päättäjät riittävästi tieteelliseen tietoon?
- Suomalaisen tieteen merkitys viruspandemioihin varautumisessa
- Suomalaisen rokotetuotannon mahdollisuudet
- Väestön rokotesuoja ml. aikuisten rokotukset ja uudet rokotteet
Paneelikeskustelun jälkeen tiedotusvälineillä on mahdollisuus haastatella asiantuntijoita.
Paneeli pidetään torstaina 30.3. klo 14–15 Tampereella Solo Sokos Hotelli Tornin Paja Kongressikeskuksessa (kokoustila Raide 2).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot ja asiantuntijoiden haastattelupyynnöt:
Heikki Hyöty p. 050 516 8480
Maarit Oikarinen, p. 040 708 1441
Mia Kontio: mia.kontio@thl.fi
Mika Rämet: mika.ramet@oulu.fi
Ilkka Julkunen: ilkka.julkunen@utu.fi
Kalle Saksela: kalle.saksela@helsinki.fi
Olli Vapalahti: olli.vapalahti@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Laaja PSA-testaus on paisuttanut eturauhassyöpätapausten määriä Euroopassa9.9.2024 12:00:34 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.
Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa6.9.2024 08:43:47 EEST | Tiedote
Kykymme säädellä tunteita on psykologisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden keskeinen kulmakivi. Väitöstutkimuksessaan Jaakko Tammilehto hyödynsi pitkittäis- ja kokemusotanta-aineistoja selvittäessään tunteiden säätelyn sosiaalisia ja kognitiivisia perusteita. Tutkimuksen mukaan erityisesti uskomukset ja odotukset toisten turvallisuudesta ja saatavilla olosta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta liittyvät tunteiden säätelyn dynamiikkaan.
Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa5.9.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.
Tutkijat löysivät mekanismin, joka heikentää hermosolujen välistä muovautuvuutta skitsofreniapotilaiden aivoissa4.9.2024 11:47:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa kartoitettiin skitsofreniaan kytkeytyviä geenejä ja löydettiin synapsien plastisuutta heikentävä mekanismi. Tulosten perusteella erityisesti kolme plastisuuteen liittyvää proteiinia ovat keskeisessä roolissa skitsofreniassa. Löydös voi avata oven uusien hoitomuotojen kehittämiselle.
Tietopaketti kansalaisille ilmahygieniasta: tutkijat antavat ohjeita ilmavälitteisten tautien torjuntaan29.8.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmavälitteisten tautien leviämistä voidaan ehkäistä lisäämällä ilmahygieniaa kodeissa, ravintoloissa ja työpaikoilla. Käsihygienian lisäksi käyttöön tarvitaan ilmahygieniaa. Suomen Akatemian rahoittamassa Kansalaissuoja-tutkimushankkeessa on koottu ohjeet ja keinot kansalaisille, yrittäjille, kuntapäättäjille ja muille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kiinnostuneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme