Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilinielu jäämässä liian pieneksi ilman riittävän vaikuttavia ohjauskeinoja

Jaa
EMBARGO 20.4.2023 klo 06.00: Suomella tulee olemaan merkittäviä haasteita saavuttaa EU:n maankäyttösektorille kaudelle 2021–2025 asettamat ilmastovelvoitteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi. Tilanteen korjaamiseksi ei ole toistaiseksi otettu käyttöön riittävän tehokkaita ohjauskeinoja metsien hiilinielun vahvistamiseksi. Julkisuudessa ja kirjallisuudessa uusia ohjauskeinoja on kuitenkin esitetty.
Kuva: Jani Riekkinen / Adobe Stock
Kuva: Jani Riekkinen / Adobe Stock

Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa. Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.

Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista

EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta. Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.

Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti

Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja. ”Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista”, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.

”Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen”, jatkaa Pihlainen.

Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.

Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.

Lisätietoja

  • Kasvihuonekaasutaseet: Johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Ohjauskeinot: Erikoistutkija, Sampo Pihlainen,Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 225, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Julkaisu PDF-muodossa liitteenä ja tulossa Heldaan 20.4.2023

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: Jani Riekkinen / Adobe Stock
Kuva: Jani Riekkinen / Adobe Stock
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.

Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release

Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye