Oppimisvaikeuden selvittäminen aikuisena koetaan usein helpottavana, mutta ei välttämättä tuo toivottua tukea. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineistona olivat 26 eri-ikäisen aikuisen haastattelut. Haastateltavilla oli todettu lukivaikeus, muita oppimisvaikeuksia tai tarkkaavuudenvaikeus.

Osa kouluttautumiseen liittyvistä ongelmista paikantuu koulutuksen käytäntöihin, sillä oppimisvaikeuksia kokevilla aikuisilla saattaa olla kielteisiä koulukokemuksia. Poikien kouluvaikeudet voivat olla näkyvämpiä koulutuksen käytännöissä. Tyttöjen vaikeudet jäävät helpommin piiloon.

Väitöksen mukaan sukupuolen ohella yhteiskuntaluokka voi olla merkityksellinen siinä, miten oppimiseen saadaan apua ja millaisina oppimisvaikeudet koetaan. Kaikki eivät saa vanhemmiltaan tukea koulutyöhön. Samoin iällä on merkitystä, sillä aikuisena opiskelu saattaa olla helpompaa, mutta tukimahdollisuudet ovat aikuisten kohdalla hyvin rajalliset.

- Jos tukea ei ole saatavilla, moni pyrkii piilottamaan oppimisessa koetut vaikeutensa, väitöskirjatutkija Johanna Korkeamäki huomauttaa.

Oppimisvaikeuksiin toivotaan ymmärrystä ja käytännön tukikeinoja

Tutkimuksen haastateltavista suurella osalla oppimisvaikeudet selvitettiin vasta aikuisuudessa, vaikka vaikeuksia oli ollut pitkään koulutuksessa ja työelämässä. Koulutuksessa tai työelämässä tapahtuneet muutokset toimivat usein avun hakemisen käynnistäjänä. Tällaisia olivat esimerkiksi tarve vaihtaa alaa kuormittavien työolojen vuoksi.

Aikuisena oppimisvaikeuksien nimeäminen koetaan usein helpottavana, sille se selittää koettuja vaikeuksia koulutuksessa, työelämässä tai arjessa.

- Omasta oppimisvaikeudesta on helpompi kertoa muille, kun se on todettu. Toive avun saamisesta aikuisuudessa ei kuitenkaan aina toteudu diagnooseista huolimatta, Korkeamäki huomauttaa.

Aikuiset toivovatkin laajempaa ymmärrystä vaikeuksiin ja käytännön tukimuotoja koulutukseen ja työelämään.

Tukimahdollisuudet edelleen puutteellisia

Tutkimus tuo myös esille, kuinka erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on merkitystä oppimisvaikeuksia koskevissa kokemuksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kouluttautumisen merkityksen kasvu ja tukimahdollisuuksien laajeneminen.

Vaikka tukimahdollisuudet ovat myös aikuisilla parantuneet, ovat ne edelleen puutteellisia.

- Ei ole itsestään selvää, että aikuinen saisi apua oppimisvaikeuksiin koulutuksessa tai työssä selviytymiseksi. Lukioissa erityisopetus tuli nykyisessä laajuudessaan koko maan laajuiseksi vasta vuonna 2021. Myös korkeakouluja koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että avun saamisessa on suurtakin vaihtelua, Korkeamäki toteaa.

Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää yhdenvertaisuuden edistämisessä koulutuksessa ja työelämässä. Väitös kuuluu sosiologian alaan, jonka parissa oppimisvaikeuksia on tutkittu vähän verrattuna psykologiaan tai erityispedagogiikkaan.

 

Lisätiedot:
Johanna Korkeamäki
johanna.korkeamaki@helsinki.fi
puh. 044 781 3127

************************************

VTM Johanna Korkeamäki väittelee 28.4.2023 klo 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Piilotetut vaikeudet. Oppimisvaikeuksien diagnosointi, toimijuus ja toimintamahdollisuudet aikuisen elämänkulussa.”

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Metsätalossa, Sali 6, Unioninkatu 40, Helsinki.

Vastaväittäjänä professori Sirpa Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta, ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Ullamaija Seppälä Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.