Svenska handelshögskolan

Stereotypiat ja maskuliininen kulttuuri pitävät naiset vähemmistönä tekniikassa

Jaa

Naisten määrää tekniikan alalla on yritetty kasvattaa vuosikymmenien ajan. Siinä ei kuitenkaan ole onnistuttu: Suomessa tekniikan ammattilaisista vain joka viides on nainen. Syyksi usein esitetään, että naisilta puuttuu luontainen kiinnostus tekniikkaan. Puuttuva kiinnostus ei kuitenkaan ole syy vaan seuraus: tekniikan ala on rakennettu miehiseksi.

Susanna Bairoh’n väitöskirja The Gender(ed) Gap(s) in STEM: Explaining the persistent underrepresentation of women in STEM careers pureutuu sukupuolten eroja tekniikan alalla ylläpitäviin tekijöihin. Bairoh’n mukaan sitkeiden erojen taustalla on useita toisiinsa kiinnittyneitä syitä, joista pohjimmainen on matemaattisen osaamisen ja tekniikan kietoutuminen yhteen miehisyyden kanssa. Lisäksi maskuliininen kulttuuri suosii miehiä ja stereotypiat vahvistavat käsityksiä miesten paremmasta osaamisesta. Yhdessä nämä heikentävät naisten uskoa osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa sekä vähentävät kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan.

- Puhutaan yhdestä tekniikan uraputkesta, mutta oikeasti niitä on kaksi. Miesten ja naisten urat näyttäytyvät hyvin erilaisina. Naisten uraputki on huomattavasti vähemmän houkutteleva: se on  ruosteinen ja täynnä erilaisia umpikujia, Bairoh toteaa.

Väitöskirjassa todetaan, että sukupuolen merkitys tekniikan alalla näkyy monin tavoin. Miesten ja naisten odotukset ja kokemukset eroavat merkittävästi toisistaan. Valtavirran tutkimuskirjallisuus, jonka pohjalta julkista keskustelua käydään, ei kuitenkaan käsittele sitä, miten tekniikan alasta on rakennettu miehinen. Maskuliinisen kulttuurin ja stereotypioiden merkitystä ei joko tunnisteta tai niitä vähätellään.

- Valtavirran tutkimuskirjallisuudessa ihmetellään, miksei tekniikka kiinnosta naisia. Esitän väitöskirjassani, että todellinen syy naisten vähäisempään kiinnostukseen on kuva, joka tekniikan maailmasta välittyy. Ala ja uramahdollisuudet näyttäytyvät erilaisena miehille ja naisille, Bairoh sanoo.

Tutkijan mielestä tilannetta ei korjata hokemalla, että naisten pitäisi olla kiinnostuneempia tekniikasta. Bairoh’n mukaan muutos pitää aloittaa tunnustamalla tosiasiat: kyse ei ole miesten ja naisten välisistä synnynnäisistä eroista vaan rakennetusta maskuliinisesta kulttuurista, joka pohjautuu käsitykseen siitä, että miehet ja tekniikka liittyvät yhteen, naiset ja tekniikka eivät.

Väitöskirja The Gender(ed) Gap(s) in STEM: Explaining the persistent underrepresentation of women in STEM careers on tämän viestin liitteenä.

Susanna Bairoh’n väitöstilaisuus pidetään perjantaina 12. toukokuuta klo 12 Hankenilla ja etäyhteyden välityksellä Teamsissä, johon voi osallistua  tämän linkin kautta.

Vastaväittäjä: Heather Hofmeister, Professor (Chair) of Sociology, Johann Wolfgang Goethe-Universität Frankfurt a. M.
Kustos: Jeff Hearn

Lisätietoja:

Susanna Bairoh
Puhelin: 040 775 9118
Sähköposti: susanna.bairoh@tek.fi

 

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kauppakorkeakoulu Hanken on Suomen vanhin kauppakorkeakoulu, joka toimii
Helsingissä ja Vaasassa. Se on johtava, kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto, jolla on yli
sadan vuoden kokemus koulutuksesta ja tutkimuksesta talouden ja kauppatieteiden aloilta.
Kaikki Hankenin opetus perustuu sen korkeatasoiseen tutkimukseen. Hankenilla on läheiset
suhteet yritysmaailmaan ja yli 14 000 alumnin verkosto yli 70 maassa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Svenska handelshögskolan

Stater i det globala syd vill dra nytta av västerländska firmors företagsansvar19.9.2023 10:16:14 EEST | Tiedote

På internationell nivå har stater från det globala syd, det vill säga Afrika, Asien och Latinamerika, enats kring att ansvarsfull företagsverksamhet innebär att man överför kompetenser, resurser och teknologi från nord till syd och att företagen inte får kränka den statliga suveräniteten. På nationell nivå kan dessa stater styra utländska företags ansvarsaktiviteter så att resurser går till offentliga och privata aktörer i maktposition.

Globaalin etelän maat haluavat hyötyä länsimaisten yritysten yritysvastuusta19.9.2023 10:16:14 EEST | Tiedote

Globaalin etelän eli Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat ovat yhtä mieltä siitä, että vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa osaamisen, resurssien ja teknologian siirtämistä pohjoisesta etelään ja että yritykset eivät saa loukata valtiollista itsemääräämisoikeutta. Kansallisella tasolla nämä maat voivat ohjata ulkomaisten yritysten vastuullisuustoimintaa siten, että resurssit ohjautuvat valta-asemassa oleville julkisille ja yksityisille toimijoille.

Countries in the Global South want to take advantage of Western firms' corporate responsibility19.9.2023 10:16:14 EEST | Press release

At the international level, states from the Global South (i.e. Africa, Asia and Latin America) agree that responsible business means transferring knowhow, resources and technology from the north to the south, and that companies must not violate state sovereignty. At the national level, these states can steer foreign companies' CSR activities, so that resources are channelled towards public and private actors in positions of power.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme