Noin puolet suomalaisista pitää verotusta liian kireänä – verokapina kytee perussuomalaisissa
Kriittisimpiä verotuksen tasoa kohtaan ovat perussuomalaisten äänestäjät, joista 83 prosenttia pitää verotusta Suomessa liian ankarana. Myös kokoomuksen äänestäjät (71 %) pitävät verotusta Suomessa liian ankarana. Niin ikään enemmistö (58 %) Liike Nytin äänestäjistä on kriittisiä verotuksen tasoa kohtaan. Kristillisdemokraattien (41 %) ja keskustan (47 %) ja äänestäjistä suurempi osa pitää verotusta liian kireänä kuin ei pidä.
Toiselle kannalle kallistuvat Sanna Marinin hallituksen muut puolueet. Kaikista tyytyväisimpiä verotuksen ankaruuteen ovat vihreiden äänestäjät, joista kolme neljästä (74 %) torjuu väitteen verotuksen liiallisesta ankaruudesta Suomessa. Enemmistö myöskään vasemmistoliiton (70 %), RKP:n (56 %) ja SDP:n (53 %) äänestäjistä ei pidä verotusta Suomessa liian ankarana.
Toisin kuin muiden puolueiden äänestäjät, perussuomalaisten äänestäjät ovat yhä kriittisempiä verotuksen tasoon verrattuna vuonna 2015 tehtyyn Arvo- ja asennetutkimuksen verokyselyyn.
”Näkemys Suomen verotuksen ankaruudesta on lientynyt vuodesta 2002, jolloin 70 prosenttia suomalaisista piti Suomen verotusta liian ankarana. Osin muutos saattaa johtua siitä, että Suomen kokonaisveroaste on nyt hieman alhaisempi kuin 1990-luvun lopussa. Toisaalta kansalaisten kasvanut verotuksen tason hyväksyntä saattaa olla yhteydessä velkatietoisuuteen, sillä kansalaisten huolestuneisuus julkisen talouden velkaantumisesta on lisääntynyt. Tulkinnan puolesta kielii myös se, että selvä enemmistö suomalaisista toivoisi verotuksen kiristämisen sijaan julkisen talouden toiminnan tehostamista”, sanoo tulosanalyysin kirjoittanut EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Tulokset perustuvat 2 043 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Emmiliina Kujanpää: Puolet pitää verotusta Suomessa liian ankarana - verokapina elää oikeistopuolueissa -EVA Artikkeli tiistaina 16.5. kello 6.00 osoitteessa www.eva.fi
Lisätiedot: johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, emmiliina.kujanpaa@eva.fi tai +358 40 768 0621
Julkaisun ennakkopyynnöt: viestintäpäällikkö Heini Larros, heini.larros@eva.fi tai +358 40 526 972
Huom! Tiedotteen embargo on 16.5. kello 6.00. Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija
Puh:+358 40 768 0621emmiliina.kujanpaa@eva.fiHeini LarrosViestintäpäällikkö
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@eva.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän think tank, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä.EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
Naisjohtajien määrä junnaa paikallaan Suomessa20.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Naisten osuus kaikista johtavissa tehtävissä toimivista henkilöistä on 36,3 prosenttia Suomessa vuonna 2022, käy ilmi EVAn päivitetystä Lasikattomittarista. Suomessa on enemmän naisia johtavissa tehtävissä kuin OECD-maissa keskimäärin. Naisjohtajien osuus Suomessa on pienentynyt viime vuosina.
Jäykkä sääntely ja viranomaistoiminta haittaavat yritystoimintaa Suomessa5.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Yritysten oikeusturvassa on viisi suurta ongelmaa: sääntely on lisääntynyt hallitsemattomasti, valitusprosessit hidastavat investointeja, säännöt ovat erilaisia julkiselle ja yksityiselle toimijalle, viranomaistoiminta on ennakoimatonta ja kirjavaa, eikä lainsäädäntöprosessissa oteta huomioon yritysvaikutuksia, kirjoittavat EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja oikeustieteen professori Juha Raitio EVA Analyysissa Hiekkaa rattaissa.
KUTSU MEDIALLE: Miksi yritykset jäävät usein vaille lain turvaa?29.8.2023 08:12:00 EEST | Kutsu
EVAlla on ilo kutsua median edustajat tilaisuuteen, jossa keskustellaan yritysten oikeusturvasta.
Suomalaisilta vahva tuki presidentin ulkopoliittiselle vallalle18.7.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Vain yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että pääministerin tulisi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentin sijaan. 70 prosenttia torjuu ajatuksen pääministerin johtamasta ulkopolitiikasta, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomessa siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamiseen – toisin kuin OECD suosittelee28.6.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Työn verojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina Suomessa hieman kasvanut, kun taas kulutus- ja haittaverojen suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt. Työn ja kulutuksen verojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyi pitkään vakaana, mutta nyt Suomessa on siis siirrytty hienoisesti kulutuksen verottamisesta työn verottamisen suuntaan. Myös yritys-, pääomatulo- ja omaisuusverojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut. Tiedot käyvät ilmi EVAn päivitetystä Verojen kirja -julkaisusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme