Tutkimus: Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden edistäminen vaatii tasapainoilua – kaikille sopivaa yhtä kotimaista hillintätoimea ei ole
Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden on ennustettu kasvavan moninkertaiseksi. Se vaatii kuitenkin paljon kompromisseja, sillä on vaikea luoda markkinaa, joka palvelisi yhtä aikaa yhteiskunnan etua sekä kuluttajien, yritysten ja tuottajien tavoitteita. Eri osapuolten suosimat hillintätoimet voivat olla ristiriitaisia ja tulokset hankalia todentaa. Kuluttajat puolestaan ovat kyselyn mukaan epätietoisia hiilimarkkinoiden toiminnasta ja suhtautuvat kriittisesti päästöjen kompensointiin.
Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimushankkeessa käytiin läpi kotimaisia, nykyisiä ja potentiaalisia maankäyttösektorin, metsän ja maatalouden hillintätoimia. Lisäksi tarkasteltiin kuluttajien ja yritysten näkemyksiä ilmastoyksiköiden ostamisesta ja käytöstä sekä maanomistajien ja viljelijöiden halukkuutta osallistua vapaaehtoisille hiilimarkkinoille.
”Erityisesti hillintätoimien pysyvyydessä, uskottavan perusuran määrittämisessä ja lisäisyyden osoittamisessa on selkeitä puutteita. Myös eri osapuolten tavoitteet ovat osittain ristikkäisiä, mutta on tärkeää löytää kompromisseja ja lisätä markkinoille osallistuvien tahojen määrää”, sanoo vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.
Tutkimuksen mukaan yritykset haluaisivat ensisijaisesti kompensoida jäljelle jääviä päästöjään. Esteinä kotimaisten ilmastoyksiköiden käytölle on kuitenkin niiden laskeminen myös valtion ilmastotavoitteen hyväksi ja sen vaikutukset ostettujen yksiköiden käyttöön muun muassa yritysten hiilineutraaliustavoitteissa.
"Valtio kyllä haluaisi, että yritykset tukisivat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta yritysten täytyisi kokea saavansa siitä riittävästi hyötyä, kuten ne kokevat saavansa omien päästöjensä kompensoinnista", sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.
Maanomistajia kiinnostavat eri hillintätoimet kuin yrityksiä ja kuluttajia
Maanomistajia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille osallistumisessa houkuttelee erityisesti mahdollisuus saada lisätuloja tavanomaisen metsä- tai maatalouden harjoittamisen ohessa. Metsänomistajia houkuttelevat eniten sellaiset hillintätoimet, jotka lisäävät puuntuotantoa, ja viljelijöitä taas toimet, jotka nostavat raaka-ainetuotantoa.
”Tästä seuraa ristiriitoja, koska tuotannon lisääntyminen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi suhteessa hillintätoimien lisäisyyteen sekä pysyvyyteen. Maanomistajille houkuttelevimmat hillintätoimet voivat siis olla varsin erilaisia kuin vapaaehtoisille hiilimarkkinoille soveltuvimmat toimet tai yritysten ja kuluttajien haluamat toimet”, kertoo metsäekonomisti Laura Aalto.
Kuluttajat innostuneempia kulutusmuutoksista kuin hiilimarkkinoista
Tutkimuksessa tehtiin loppuvuodesta 2022 kuluttajakysely, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Kantar TNS:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 2004 ihmistä. Vastaajat jakaantuivat väestöä hyvin edustavasti, ja aineisto on väestöpainotettu.
Tulokset osoittavat, että kuluttajille päästöjen kompensointi voi vaikuttaa viherpesulta, ja hiilimarkkinoihin liittyvä epätietoisuus on suurta. Hiilineutraaliuteen ja kompensointiin liittyvät väittämät herättävät yleisesti epäluottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuluttajien asenteet ovat merkityksellisiä, koska ne vaikuttavat vuorostaan yritysten toimintaan.
Kyselyn perusteella suomalaisilla kuluttajilla on kuitenkin kiinnostusta vähentää omia päästöjään, mutta omien tottumusten muuttaminen on selvästi kompensaatioiden ostoa houkuttelevampaa. Vastaajista 63 % sanoi olevansa kiinnostunut vähentämään kulutustaan elääkseen ilmastoystävällisemmin, kun kompensaatiopalvelujen ostamisesta oli kiinnostunut vain 8 prosenttia. Vain joka kymmenes vastaaja ei olisi kiinnostunut muuttamaan omassa toiminnassaan mitään.
Vastaajista 70 % oli sitä mieltä, että kompensaatiolla viherpestään oman kulutuksen aiheuttamia päästöjä, mutta toisaalta 67 % piti hyvänä, että yritykset vähentävät kompensoinnin avulla ilmastovaikutuksiaan. Naiset pitivät kompensaatioita yleisemmin hyödyllisinä kuin miehet. Maaseudulla asuvat olivat muualla Suomessa asuvia kriittisempiä ja pitivät kompensaatioita keskimääräistä useammin viherpesuna ja oman kulutuksen haittojen siirtämisenä muiden vastuulle.
Raportti ”Vapaaehtoiset hiilimarkkinat maankäyttösektorilla - kehitys, kysyntä ja toimenpiteet Suomessa” on julkaistu PTT:n sivuilla osoitteessa
https://www.ptt.fi/julkaisut/vapaaehtoiset-hiilimarkkinat-maankayttosektorilla-kehitys-kysynta-ja-toimenpiteet-suomessa/
Tutkimushankkeessa julkaistaan vielä ensi vuoden alussa laajempi loppuraportti vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityksestä. Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Laturivanhempi metsäekonomisti
Puh:+358 40 547 4354jani.laturi@ptt.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
KUTSU: Miten edistää ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta? - tilaisuus 19.11.4.10.2024 09:35:27 EEST | Kutsu
Miten hintashokit välittyvät kansainvälisiltä markkinoilta Suomeen ja millä edellytyksillä ruokaketjun eri toimijat voisivat pärjätä? Näitä aiheita käsittelemme Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 19. marraskuuta. Tilaisuus on osa tutkimushanketta, jossa selvitetään suomalaisen ruokaketjun arvonmuodostusta sekä markkinahäiriöiden vaikutusta.
Pikakommentti: Asuntomarkkinat normalisoitumassa – Helsinki ja Vantaa matelevat yhä4.10.2024 09:00:51 EEST | Tiedote
Asuntojen hintakehitys on eriytymässä Suomessa, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita hintatilastoja. Verrattuna aiempiin vuosiin ero on siinä, että Helsinki ja Vantaa kehittyvät nyt heikosti, kun muualla maassa hinnat ovat jo nousu-uralla.
Tutkimus: Vastuullisuus tekee tuloaan maatalouden rahoitukseen26.9.2024 11:01:28 EEST | Tiedote
Vastuullisuuden ja kestävyyden vaatimukset ovat tulossa osaksi maatalouden rahoitusta, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Pankkien rahoituspäätösten teossa keskeisimpiä kriteerejä ovat kuitenkin yhä investointien kannattavuus ja pankkien vakavaraisuussääntelyn asettamat raamit.
PTT-ennuste: Markkinoiden riskit ja kysynnän epävarmuus hidastavat ruoka-alan kasvua24.9.2024 10:00:11 EEST | Tiedote
Kansainvälisen kaupan riskit ja epävarmuus kysynnän kehityksestä sumentavat ruoka-alan kasvunäkymiä, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti ovat kuitenkin virkistymässä. Maatalouden yrittäjätulo putoaa viime vuodesta, kun tuottajahinnat laskevat. Ruuan hinta laskee tänä vuonna 0,3 % ja nousee ensi vuonna 1,0 %.
Pikakommentti: Työikäisen väestön kasvu myönteinen havainto työllisyysluvuissa24.9.2024 08:44:23 EEST | Tiedote
Tuoreimmissa työllisyysluvuissa positiivinen merkki on se, että työikäinen väestö on taas alkanut kasvaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk. Muutoin tilanne on pysynyt menneen kesän aikana likimain ennallaan. Käännettä ole vielä nähtävissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme