Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa
Hyvinvointialueiden erot käyvät ilmi ensimmäistä kertaa julkaistuista Kansallisen terveysindeksin tiedoista, jotka perustuvat vuosien 2019–2021 rekisteritietoihin. Indeksit ja niiden eri osa-alueet kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla suhteessa koko maan väestöön.
Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa näkyvät erityisesti vakavien mielenterveysongelmien, alkoholihaittoihin liittyvien sairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä sepelvaltimotaudin yleisyydessä suhteessa koko maan keskiarvoon. Pohjois-Savossa oli selvästi muita alueita ja koko maan tasoa enemmän sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.
Alkoholihaittoihin liittyvä sairastavuus oli korkeinta Pohjois-Karjalassa, ja selkeästi muita alueita korkeampi myös Etelä-Karjalassa. Myös sepelvaltimotauti oli yleisempi Etelä-Karjalassa kuin muilla alueilla.
Työkyvyttömyystiedot täydentävät kuvaa suomalaisten terveydestä
Kansalliseen terveysindeksiin kuuluva uusi työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus oli suurin Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sairauspäivärahan saaminen yli 3 kuukauden ajan on tavallisinta Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Ammatilliseen kuntoutukseen myönnön saaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa, pienin Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.
”Työkyvyssä ja työkykyetuuksien saamisessa on eroja alueiden välillä. Indeksi kuvastaa väestön työkykyä, mutta siihen vaikuttaa myös palveluiden saatavuus. Ammatillisen kuntoutuksen hakeminen riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin sote-palveluihin pääsee, ja kuinka aktiivisesti kuntoutukseen ohjataan sekä miten eri kuntoutuspalveluja on saatavissa. Erityisesti kyse on siitä, onko alueella tarpeeksi lääkäreitä, sillä työkykyetuuksiin tarvitaan lääkärinlausunto. Jos alueella on lääkäripula, ammatillisen kuntoutuksen toteutuminen jää vähäiseksi,” toteaa Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden taustalla on monia tekijöitä.
”Alueellisiin eroihin vaikuttavat palvelujen lisäksi esimerkiksi elintavat, työllisyys- ja taloustilanne sekä koulutus. Myös kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä”, Sarnola sanoo.
Terveysindeksin tietokokonaisuus auttaa hyvinvointialueita palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa
Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kuvaa sairauksista aiheutuvaa kuormitusta hyvinvointialueilla. Kuormitusta arvioidaan kustakin sairausryhmästä aiheutuvan kuolleisuuden, työkyvyttömyyseläkkeiden, elämänlaatuvaikutusten sekä kustannusten kautta.
”Indeksitietoa voi hyödyntää sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sosiaalietuuksien että hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien toimien suunnittelussa ja arvioinnissa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija, dosentti Päivikki Koponen.
Indeksin kehittäjät painottavat, että päättäjillä on keinoja muuttaa terveystilannetta. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin.
”Sairauksista aiheutuvaa kuormaa voidaan vähentää vaikuttamalla elinoloihin koulutuksella ja työllisyystoimin. Tehokkaimmat keinot perustuvat päätöksiin, joilla mahdollistetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja, esimerkiksi arkiliikuntaan kannustavalla aluesuunnittelulla sekä ilmaisilla tai kohtuuhintaisilla liikuntapalveluilla. Myös perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden vahvistaminen on tärkeää”, Koponen sanoo.
Kuntakohtaiset tiedot julkaistaan syksyllä
Terveysindeksitiedot kunnittain ja viidelle yhteistyöalueelle julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Jatkossa kaikki terveysindeksin tiedot päivitetään vuosittain.
Terveysindeksitietoja on kehitetty laajassa kansallisessa yhteistyössä. Sairastavuus ja työkyvyttömyysindeksien ja niiden osaindeksien laskemisessa hyödynnetään tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus korvaa aiemmat THL:n Sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin.
Tuloksiin vaikuttavat alueiden väliset erot väestörakenteessa, mahdolliset rekisteritiedon puutteet ja terveydenhuollon toiminta. Esimerkiksi sote-palvelujen henkilöstöpula voi aiheuttaa diagnoosien viivästymistä tai vaikeuttaa etuuden myöntämiseen tarvittavan lääkärinlausunnon saamista.
Lisätietoa
Kansallinen terveysindeksi (THL)
Kansallinen terveysindeksi (Kelan tietotarjotin)
Työkyvyttömyyden kokonais- ja osaindeksit (Kela)
Yhteystiedot
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Kati Sarnola
erikoistutkija
Kela
puh. 020 635 7885
sähköposti: kati.sarnola(at)kela.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 39/202321.9.2023 15:20:18 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 21.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä21.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.
Enkäten Hälsa i skolan 2023: Barn och unga belastas av många faktorer – viktigt med tydliga vardagsrutiner och att få hjälp i tid21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Enligt färska resultat från enkäten Hälsa i skolan uppger en stor del av barnen och de unga att de mår bra, är nöjda med sina liv och har en bra vardagsrytm. Men en del av välbefinnandet belastas av många olika faktorer, exempelvis sjukdom, ångest, mobbning eller social fobi, som kan ha många bakomliggande faktorer. För att förbättra situationen krävs åtgärder av både skolan och elevhälsotjänsterna.
Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.
THL: Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset uudella varianttivalmisteella – hauraimpien ryhmien rokotuksia voidaan aikaistaa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL suosittelee, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat oman harkintansa mukaan aikaistaa kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme