Mediakutsu: Tervetuloa Kilpisjärven Tiedepolkujen avajaisiin 8.6.2023

Kilpisjärven jylhät maisemat ovat ehdottomasti kokemisen ja näkemisen arvoisia jo itsessään. Kilpisjärven tiedepolut tarjoavat matkailijalle mahdollisuuden sukeltaa jään alle, tähyillä korkealle taivaisiin ja kurkistaa ajassa taaksepäin ymmärtääkseen näkemäänsä paremmin. Tiedepoluilla selviää, millaisia ilmiöitä Kilpisjärven mahtavien maisemien taakse kätkeytyy.
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema julkaisee digitaaliset tiedepolut 8.6.2023 Kilpisjärvellä pidettävissä avajaisissa. Neljälle suositulle vaelluspolulle sijoitetut digitaaliset tiedepolut tarjoavat tiedesisältöä retkille 34 rastilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Sovelluksen sisältö on saatavilla myös luettuina äänitiedostoina. Lisäksi julkaistaan tiedepolkujen nettisivut ja podcast-sarja rastien teemoista.
Kilpisjärven Tiedepolut -sovellus on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista 8.6.2023 alkaen. Tiedepolut syventävät matkailijan ymmärrystä matkakohteesta ja luovat uusia elämyksiä kokeneillekin kävijöille. Lisäksi tiedepolut hyödyttävät alueen matkailuelinkeinoa kehittämällä tiedematkailua alueella, tekemällä aluetta tunnetuksi ja houkuttelemalla uusia matkailijoita.
Tiedepoluilla on monitieteellistä sisältöä taiteita unohtamatta. Mukana on ainakin biologiaa, geologiaa, fysiikkaa, arkeologiaa ja historiaa, joiden avulla retkeilijä pääsee tutustumaan maisemaan pintaa syvemmälle. Polkujen digitaalisuus mahdollistaa tutkimustiedon jakamisen yleisölle uudella tavalla.
Helsingin yliopisto tuottaa tiedepolut Kilpisjärvelle osana ”Polkuja tieteeseen ja tutkimusasemien TKI-palveluihin” -hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Lapin liiton kautta.
Tervetuloa tiedepolkujen avajaisiin 8.6.2023!
Kilpisjärven tiedepolkujen avajaiset järjestetään Kilpisjärven biologisella asemalla torstaina 8.6.2023 klo 11.00 alkaen osoitteessa Käsivarrentie 14622, 99490 Kilpisjärvi.
Avajaispäivän ohjelmassa on avoin seminaari ja Saanan polun kävely. Seminaaria on mahdollista seurata myös livestreamin välityksellä. Striimauksen linkki päivittyy tapahtumasivulle. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua.
Ohjelma:
11:00 Seminaari
Lähteekö arktinen muutos lapasesta?
Kutsupuhuja: Atte Korhola, ympäristönmuutoksen professori, Helsingin yliopisto
Tiedematkailulla vaikuttavia kävijäkokemuksia (esitys suomeksi)
Kutsupuhuja: Esko Sorakunnas tutkijatohtori KTT, FM, Turun yliopisto
Kilpisjärven tiedepolkujen esittely (esitys suomeksi ja englanniksi)
Ditte Taipale, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto
12:30 – 13:30 Lounas (omakustanteinen)
13:45 Kuljetus Mallan pysäköintialueelle tai omatoiminen siirtyminen
14:00 Opastettu tutustuminen Saanan tiedepolkuun patikoiden (suomeksi ja englanniksi)
Lähtö Mallan pysäköintialueelta Saanan polulle. Reitin varrella sijaitsevalla Saanan kodalla (1 km) on mahdollisuus pitää taukoa ja palata takaisin reitin alkuun, josta kuljetus biologiselle asemalle (retken kesto alle 2 tuntia). Vaihtoehtoisesti voi jatkaa tiedepolkua eteenpäin aina Saanan huipulle asti (3 km). Arvioitu kesto 5 tuntia. Suosittelemme pukeutumaan sään mukaisesti sisältäen vedenpitävät retkeilykengät ja ottamaan mukaan juomavettä.
Myös lapset ovat tervetulleita tapahtumaan vanhempiensa kanssa. Lapsille on tarjolla ohjattua toimintaa seminaarin ajaksi aseman tiloissa.
Mikäli tarvitset majoitusta, otathan yhteyttä Kilpisjärven biologisen aseman toimistoon sähköpostitse bio-kilpis@helsinki.fi tai numeroon 02-94140341.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ditte Taipale, Projektisuunnittelija
Puh./Tel. +358 50 318 5704
ditte.taipale@helsinki.fi
Hannu Autto, Palvelukoordinaattori
Puh./Tel. +358 50 465 1226
hannu.autto@helsinki.fi
Maija Sujala, Tutkimusavustaja
maija.sujala@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme