Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta
Verouudistuksen vaikutuksia on liioiteltu, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Lisäksi tuloerojen tarkastelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että yritysten kannattavuus kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen selvästi. Väitöstutkimuksen keskeisenä havaintona onkin, että kannattavuuden ja tuloerojen välillä on ollut Suomessa positiivinen yhteys.
Kun yritysten kannattavuus oli lamaa ennen laskenut useita vuosikymmeniä, myös tuloerot olivat kaventuneet ja pysytelleet matalina.
- Kannattavuuden parannuttua myös tuloerot näyttävät kasvaneen. Syynä tähän on ollut yritysten omistuksen keskittyminen suurituloisimmille kotitalouksille ja yksityishenkilöille, sanoo väitöskirjatutkija Saska Heino.
Tuloverouudistuksessa siirryttiin 1990-luvulla niin sanottuun eriytettyyn tuloverotukseen, jossa pääomatuloihin kohdistettiin tasavero ja ansiotulojen progressiivista verotusta jatkettiin valtionverotuksessa.
Yritysten jakama voitto pysynyt lähes samana
Väitöksen mukaan yritykset eivät juuri muuttaneet suhteellista voitonjakoaan vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Ne ovat toisin sanoen jakaneet melko samansuuruisen osuuden voitoistaan kuin aiemmin. Tämä kertoo Heinon mukaan kannattavuuden vaikutuksesta.
- Kaikkein suurituloisimpien saamat pääomatulot, kuten osingot ovat kasvaneet kannattavuuden, ei lisääntyneen voitonjaon seurauksena. Vaikka jotkin yritykset ovat voineet lisätä voitonjakoaan uudistuksen myötä, ei muutos ole näkynyt koko yrityssektorin tasolla.
Heinon mukaan tuloerojen muutos on perustunut Suomessa 1960–2000-luvulla kaikkein suurituloisimpien, kuten ylimmän prosentin tulo-osuuksien vaihteluun. Myös tämä on korostanut yritysten kannattavuuden vaikutuksia tuloeroihin. Heino peräänkuuluttaakin aiheesta jatkotutkimusta, jossa kannattavuus huomioitaisiin entistä paremmin yhtenä tuloeroihin verotuksen ohella vaikuttavana tekijänä.
Lisätiedot:
Saska Heino
Puh. 040 503 2524
saska.heino@helsinki.fi
*************************************
VTM Saska Heinon väitöskirjan Voitot, verot, tuloerot: taloudellisen eriarvoisuuden dynamiikkaa Suomessa 1960–2005 julkinen tarkistus järjestetään lauantaina 10.6. klo 12 Helsingin yliopiston Porthanian salissa PIII. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Ilkka Nummela (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme