Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia

Helsingin yliopiston tutkijat yhdessä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa ovat löytäneet uuden pienmolekyylin, joka estää tulehdusta edistävien sytokiiniproteiinien muodostumista soluissa. Mekanismi perustuu siihen, että pienmolekyyli ehkäisee sytokiinien erittymisen kokonaan. Sec61-nimistä kohdeproteiinia estämällä tutkijat onnistuivat hiirikokeissa lievittämään reuman oireita tehokkaasti. Löydöllä saattaa olla merkitystä myös joidenkin syöpien hoidolle.
– Onnistuimme ensimmäistä kertaa kuvaamaan atomien tasolla, miten sairauden kehittymisen kannalta merkittävien proteiinien, kuten sytokiinien, solueritystä ehkäisevä pienmolekyyli sitoutuu kohdeproteiiniinsa. Näin pystyimme luomaan mallin sille, miten eri erittyvien kohdeproteiinien tuotantoa voidaan estää pienmolekyylien avulla, kertoo tutkimusjohtaja Ville Paavilainen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
Paavilaisen mukaan löydös tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa tällaisia lääkkeenkaltaisia pienmolekyylejä voidaan kehittää entistä tarkemmin, niin että ne estäisivät vain tiettyjen, eri sairauksiin liittyvien proteiinien muodostumista.
– Tuottamamme uusi atomitason tieto kohdeproteiinista ja siihen sitoutuneesta pienmolekyylistä mahdollistaa uusien lääkekehitysmolekyylien rationaalisen suunnittelun, Paavilainen sanoo.
Tutkijat käyttivät kemiallisen biologian keinoja selvittääkseen, miten Sec61-proteiinin toimintaa ehkäisevä pienmolekyyli toimii ihmissoluissa ja vaikuttaa Sec61-proteiinikanavan toimintaan. Reuman eläinmallia käyttämällä tutkijat pystyivät osoittamaan, että pienmolekyyli lievensi reuman oireita.
Tutkijat käyttivät myös Nobel-palkittua kryoelektronimikroskopiaa tutkiakseen sitä, miten tämä pienmolekyyli sitoutuu suureen kohdeproteiiniinsa. Tämän kokonaisuuden dynamiikkaa ja vuorovaikutuksia puolestaan tarkasteltiin atomitason tietokonesimulaatioilla, jotka toteutettiin CSC:n Kajaanissa sijaitsevilla supertietokoneilla.
Pienmolekyylit nousevat lääkekehityksessä
Monet soluissa muodostuvat proteiinit liittyvät sairauksien syntyyn. Esimerkiksi reuman taustalta tunnetaan välittäjäaineina toimivia proteiineja, sytokiineja. Paavilaisen ryhmä tutkii, millaisilla mekanismeilla erilaisia sairauksiin vaikuttavia proteiineja soluissa erittyy.
Erilaiset pienmolekyylit ovat olleet lääkekehityksen kohteena jo pitkään. Pääosa käytössä olevista lääkkeistä pyrkii vaikuttamaan jo tuotettujen proteiinien, kuten sytokiinien toimintaan. Paavilaisen ryhmän tutkimuksessa tauteja estävien proteiinien muodostuminen estetään kokonaan.
– Kun tutkimuksissa kertyy lisää tietoa siitä, mitkä proteiinit liittyvät eri tauteihin, tulee mahdolliseksi kehittää kokonaan uudenlaisia lääkkeitä. Lisää tutkimusta toki tarvitaan. Ryhmämme jatkaa työtä kohdennettujen pienmolekyylien parissa, Paavilainen kertoo.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä yhdysvaltalaisen Kezar Life Sciences -lääkeyrityksen kanssa. Yritys selvittää parhaillaan proteiininmuodostumisen estämisen toimivuutta tiettyjen kiinteiden ja herkästi leviävien syöpäkasvainten hoidossa.
Tutkimus julkaistiin Nature Chemical Biology -tiedelehdessä toukokuussa.
Julkaisu:
Rehan, S., Tranter, D., Sharp, P.P. et al. Signal peptide mimicry primes Sec61 for client-selective inhibition. Nat Chem Biol (2023). https://doi.org/10.1038/s41589-023-01326-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville Paavilainen
Tutkimusjohtaja, Biotekniikan Instituutti, Helsinki Institute of Life Science HiLIFE
Helsingin yliopisto
Puh. 0504484600
ville.paavilainen@helsinki.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Dobermannien ja ihmisen sydänlihassairauksien taustalla samoja geenejä20.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme