Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.6.2023

Osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yleisyys ja hyödyt eroavat työntekijäryhmittäin. Esimerkiksi osasairauspäivärahan käyttö oli yleisempää yksityisellä sektorilla ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö yleisempää julkisella sektorilla.

– Tulokset korostavat sitä, että nämä kaksi osatyökyvyttömyysetuutta ovat luonteeltaan erilaisia, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

– Osasairauspäivärahaa voidaan käyttää työkyvyttömyyden alkuvaiheessa väliaikaisena järjestelynä osa-aikaiseen työhön siirryttäessä, kun taas osatyökyvyttömyyseläke myönnetään pidempiaikaisemmaksi ratkaisuksi työkyvyttömyyden myöhäisemmässä vaiheessa, jatkaa Leinonen.

Työntekijäryhmien välillä oli muitakin eroja. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö oli erityisen yleistä ylemmillä toimihenkilöillä. Poikkeuksena oli osasairauspäivärahan käyttö tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, mikä on yleistynyt erityisesti alempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien keskuudessa.

Sen sijaan vähemmän selviä olivat työn fyysisen raskauden ja työn hallinnan yhteys osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön.

Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö pidentää työuria

Tulokset osoittivat, että osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö voi tuoda työuraan jopa useita vuosia lisää.

Osasairauspäivärahan käytön hyöty oli suurempi yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tulos ei johtunut siitä, että osasairauspäivärahaa käyttävillä olisi pidemmät työurat yksityisellä sektorilla, vaan siitä, että julkisella sektorilla työurat olivat verrattain pitkiä myös täyttä sairauspäivärahaa käyttävillä.

– Osa-aikainen työhön paluu edistää työelämään kiinnittymistä. Voi olla, että hyöty on suurempi yksityisellä sektorilla, jossa työsuhteet ovat tyypillisesti epävakaampia ja työttömyyden riski suurempi, toteaa Leinonen.

Yleisesti osasairauspäivärahan työuraa pidentävä vaikutus perustui myös siihen, että se lisäsi myöhempää osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, jonka aikana henkilö tyypillisesti osallistuu osittain työelämään. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen työurat olivat pidempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen on tärkeää

Osatyökykyisten työhön osallistumisen edistäminen on tärkeää niin työllisyysasteen parantamisen kuin yksilöiden hyvinvoinnin kannalta.

– Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöä tulisi edelleen pyrkiä lisäämään niiden myönteisten vaikutusten vuoksi, pohtii Leinonen.

Työikäisten yleiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, harvoin johtavat siihen, ettei henkilö kykenisi tekemään minkäänlaista työtä edes osittaisella tai kevennetyllä panoksella.

– Osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen työkyvyttömyyden yhteydessä pitäisi olla aina tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo, toteaa Leinonen.

Tutkimushanke: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus

• Hankkeessa käytettiin laajaa Suomen työikäistä väestöä edustavaa yksilötason rekisteriaineistoa.
• Aineisto sisältää Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä yhdistettyjä tietoja sosiodemografisista ja työhön liittyvistä tekijöistä sekä työllisyys- ja sosiaaliturvaetuusjaksoista.
• Työn kuormitustekijöiden arvioimiseksi käytimme kyselytutkimuksen avulla aikaisemmin kehitettyjä työaltistematriiseja.
• Tarkasteluja tehtiin vuosien 2005 ja 2018 välillä.
• Analyyseissä käytettiin monipuolisesti erilaisia pitkittäis- ja paneeliaineiston analyysiin soveltuvia tilastollisia menetelmiä.
• Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Keva.

Tutustu

• Hankkeen loppuraportti:  Leinonen T, Hartikainen E, Salonen L, Solovieva S, Viikari-Juntura E. Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus yksityisellä ja julkisella sektorilla. Helsinki: Työterveyslaitos, 2023 (pdf).
• Hankesivulle on koottu myös aiemmat julkaisut: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

• Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 0304742030, taina.leinonen[at]ttl.fi