Metsänomistamisessa haasteellista on tasapainotella eri arvojen ja valintojen välillä, sanoo Mikko Alhainen. Hän toteuttaa metsässään riistametsänhoidon oppeja, ja hakee tasapainoa talouden, luontoarvojen ja virkistyskäytön välillä. Kun metsä alkaa lähestyä päätehakkuuikää, sitä pohtii tekisikö avohakkuun vai olisiko vielä mahdollista pidentää kiertoaikaa tekemällä yläharvennus? Avohakkuussa maisemallinen muutos on suuri, ja samalla menee mustikka- ja suppilovahverometsä, hän pohtii.

Mediasta saattaa saada kuvan, että on olemassa vain kaksi hakkuutapaa: avohakkuu ja jatkuva kasvatus. Todellisuudessa vaihtoehtoja on lukuisia, Outi Pettersson sanoo. Hänestä tuli metsänomistaja 15 vuotta sitten kesämökin ostamisen kautta, sillä kaupan mukana tuli pieni metsätila. Omien sanojensa mukaan Pettersson lähti metsänomistamisessa liikkeelle ihan nollasta. Määrittelimme tavoitteet, teetimme metsäsuunnitelman ja lähdimme siitä liikkeelle, hän kertoo.

Heli Virtanen on omistanut metsää vasta viisi vuotta. Hän on koulutukseltaan metsänhoitaja, joten tietää ainakin teoriassa, mitä metsässä voi ja pitää tehdä. Silti omaa metsänomistusta leimaa passiivinen vire. Metsässäni majailee muun muassa kirjanpainaja, hän kertoo. Pitääkö siitä ottaa paineita?

Mitäänhän metsässä ei ole pakko tehdä. Ainoa velvollisuus on uudistaa avohakkuun jälkeen, heittää Pettersson.

Virtanen haluaisi kuitenkin pitää metsistään huolta, jotta edellytykset metsän hyödyntämiseen säilyisivät myös tulevilla sukupolvilla.

Kalle Vanhatalo kuvailee itseään monipuoliseksi ja kokeilunhaluiseksi metsänomistajaksi. Hän haluaisi tehdä metsänhoitotyöt itse, mutta aina aika ei yksinkertaisesti riitä. Vanhatalo käyttää metsänhoidon suunnittelussa apuna muun muassa Exceliä. Hyvällä suunnittelulla pystyy vähentämään omaa työtään – tai ainakin välttämään turhaa työtä, hän sanoo.

Excelin lisäksi metsänomistajalle on muitakin työkaluja ja apuvälineitä. Metsälehti on hiljattain julkaissut metsänhoidon päätöksentekoa tukevan Metsätietäjä-palvelun metsänomistajille. Palvelussa on mielenkiintoista se, että siellä on mahdollisuus painottaa taloudellista tuottoa, luontoarvoja tai hiilensidontaa omien tavoitteidensa mukaan – ja näkee, miten eri arvojen painotus vaikuttaa käsittelysuosituksiin, sanoo Pettersson.

Alhainen muistuttaa, että on tärkeää myös käydä omassa metsässään. Vaikka satelliittidata kehittyy koko ajan, päätökset pitää perustaa omin silmin nähtyyn tietoon. Eri lajien elinympäristöjen näkökulmasta pienipiirteisyys on tärkeää, esimerkiksi luontevia paikkoja riistatiheiköille ei ilmakuvasta näe, hän sanoo.

Metsänomistajan ei silti tarvitse itse tietää ihan kaikkea, kunhan oppii perusasiat ja hakee vaikka metsänhoidon suositusten kautta tietoa eri vaihtoehdoista, sanoo Pettersson. Tällöin on valmiudet keskustella metsäammattilaisten kanssa, haastaa heitä ja kysyä oikeat kysymykset. Tärkeintä on kysyä ”miksi”.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 12. jakso: Metsänomistajan tärkeimmät kysymykset

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalan ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.