Niittyjen lajisto kärsii kasvillisuuden rehevöitymisestä
Laaja seurantatutkimus on tuottanut uutta tietoa niittyjen tilasta. Kahdenkymmenen vuoden aikana niin hoidetut kuin hoitamattomat niityt ja kedot ovat rehevöityneet. Samalla niittyjen kasvi- ja perhoslajit ovat vähentyneet. Niittykasvit ovat hyötyneet niittyjen ja ketojen hoitotoimista, mutta hoito-ohjeissa tulisi huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet.
Suomen ympäristökeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Metsähallitus
Erilaiset niityt kuuluvat maamme lajirunsaimpiin, mutta uhanalaisimpiin elinympäristöihin. Niittyjen monimuotoinen kasvi- ja hyönteislajisto ei säily ilman aktiivista hoitoa, joka käsittää laidunnusta ja niittoa sekä ajoittain tehtävää pensaiden ja puuston harvennusta.
Kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen vähentänyt kasvi- ja perhoslajeja
Odotusten mukaan niittykasvit ovat säilyneet parhaiten niillä niityillä ja kedoilla, joita on hoidettu vuosittain laiduntamalla tai niittämällä. Yllättävää on kuitenkin kohteiden kasvillisuuden laajamittainen rehevöityminen, jota on tapahtunut niin hoidetuilla kuin hoitamattomilla kohteilla. Rehevöitymisen myötä niityille ominaisten kasvi- ja perhoslajien määrät ovat laskeneet etenkin tuoreilla niityillä. Yleisen rehevöitymisen syynä on arvioiden mukaan ilman kautta tuleva typpilaskeuma.
”Kesällä 2021 niittyjen ja ketojen kasvillisuus oli keskimäärin kaksi kertaa korkeampaa kuin 20 vuotta aiemmin. Rehevöitymisen myötä myös kukkivat mesikasvit olivat vähentyneet”, toteaa erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskuksesta. Rehevöitymisen haitallinen vaikutus lajistoon näkyy tuoreilla niityillä voimakkaammin kuin karummilla kedoilla. Tuoreilla niityillä voimakkaasti kilpailevat heinälajit ovat syrjäyttäneet kilpailussa heikompia kukkakasveja. Kedoilla niittykasvit ovat rehevöitymisen myötä jopa runsastuneet.
Hoidon vaikutukset vaihtelevat eri eliöryhmissä
Niittykasvit ovat hyötyneet hoitotoimista sekä tuoreilla niityillä että kedoilla, mutta eri hyönteisryhmissä hoidon vaikutukset vaihtelevat myönteisestä kielteiseen. Tutkimuksen mukaan niittyjen päiväperhoset olivat runsaimmillaan niityillä, jotka olivat olleet hoidossa osan vuosista viimeisten 20 vuoden aikana. Aktiivisesti laidunnetuilla niityillä perhosmäärät olivat suurimpia niillä alueilla, joilla kasvillisuus oli korkeinta eli laidunnus tavanomaista kevyempää. ”Tämä on ymmärrettävää, koska voimakkaasti laidunnetuilla alueilla kukkivia mesikasveja ja perhosten toukkien tarvitsemia ravintokasveja on heikommin tarjolla”, toteaa tutkija Susu Rytteri Sykestä.
Niittyjen hoito-ohjeissa tulisikin huomioida nykyistä paremmin myös hyönteisten tarpeet. ”Hyönteislajiston voi huomioida laiduntamalla alueita tavanomaista pienempää eläinmäärää käyttäen, hoitamalla niittyjä tai niiden osia vuorovuosina tai jakamalla kohteet osa-alueisiin, joista kutakin laidunnetaan vain kerran kesässä”, sanoo erikoistutkija Marjaana Toivonen Sykestä. Niittyhyönteisten selviytymisen edellytyksiä voi parantaa säästämällä niiton yhteydessä osan kukkivasta kasvillisuudesta ravintokasveiksi hyönteisille.
Vaihteleva hoito lisää lajiston monimuotoisuutta
Niittyjen hoidossa hyvänä yleisohjeena toimii pienipiirteisen vaihtelevuuden lisääminen. Eri tavoin hoidettujen pienialaisten laikkujen mosaiikki suojelee monimuotoista niittylajistoa yhtä tiettyä hoitotapaa paremmin. Paikoitellen toteutettu intensiivinen laidunnus tai niitto hyödyttää paljasta maata ja matalaa kasvillisuutta tarvitsevia lajeja, kuten monia pienikokoisia ketokasveja ja niillä eläviä perhosia. Vastaavasti korkeampaa kasvillisuutta vaativat lajit, esimerkiksi yöperhoset ja erakkomehiläiset, hyötyvät hoitamattomista tai vain kevyesti hoidetuista laikuista.
Samat keinot auttavat lisäämään hyödyllisiä pölyttäjähyönteisiä ja muita niittylajeja myös kotipuutarhaan. Parhaat kukkalaikut kannattaa kiertää ruohonleikkurilla ja ajella matalaksi vasta kukinnan päätyttyä. Koko pihanurmen ajamisen sijaan voi keskittyä hoitamaan kapeampia kulkuväyliä ja antaa kasvillisuuden kasvaa paikoitellen korkeammaksi. Niittykukkien siemeniä kylvämällä voi lisätä monimuotoisuutta ja parantaa pölyttäjien ravinnonsaantia kotipihalla.
Nyt julkaistussa laajassa tutkimuksessa selvitettiin tuoreiden niittyjen ja ketojen kasvi- ja hyönteislajien säilymistä 20 vuotta aiemmin tutkituilla eri tavoin hoidetuilla ja ilman hoitoa jääneillä arvokkailla perinnebiotoopeilla. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä toteuttama tutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa.
- PEBIHOITO-hankkeen loppuraportti: Hoidon vaikutukset ja niittylajiston säilyminen perinnebiotoopeilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 13/2023. (Helda)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fiMikko KuussaariErikoistutkijaSyke
Puh:040 5256 249etunimi.sukunimi@syke.fiSusu RytteriTutkijaSyke
Puh:029 5252 259etunimi.sukunimi@syke.fiJuho PaukkunenMuseomestariLuonnontieteellinen keskusmuseo
Puh:050 3182 349etunimi.sukunimi@helsinki.fiKatja RaatikainenLuonnonsuojelun erityisasiantuntijaMetsähallitus
Puh:040 3540512etunimi.sukunimi@metsa.fiKuvat
Liitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Undersökningsresultaten blev klara: Pansarfartyget Ilmarinens bränsletankar kan tömmas kontrollerat5.11.2024 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Undersökningarna av pansarfartyget Ilmarinens vrak fortsatte i Finlands ekonomiska zon i Östersjön 12–19.8.2024. Syftet med forskningsresan var att utreda om pansarfartyget Ilmarinens vrak lämpar sig för sanering med myndighetsåtgärder och hur det kan tömmas på olja. Forskningsresan genomfördes som ett myndighetssamarbete mellan Finlands miljöcentral (Syke), Marinen och Gränsbevakningsväsendet.
Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti5.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme