Tutkimus: sekä ruotsalaiset että suomalaiset pitävät kriisivalmiutta tärkeimpänä maidenvälisen yhteistyön osa-alueena

Hanasaari esitteli tänään tuoreet tutkimustulokset Almedalsveckanilla Visbyssä. Esityksessä verrattiin Suomessa tehdyn tutkimuksen tuloksia vastaavan, Ruotsissa helmikuussa tehdyn tutkimuksen tuloksiin.

Suomessa mielipidetutkimus tehtiin huhtikuussa 2023 Hanasaaren ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimeksiannosta analyysiyhtiö Kantarin toimesta, kun taas Ruotsissa mielipidetutkimuksen toteutti analyysiyhtiö Novus helmikuussa.

Kyselyt mittaavat myös kansalaisten luottamusta suomalais-ruotsalaiseen yhteistyöhön sekä joihinkin naapurimaan keskeisimpiin instituutioihin, kuten puolustukseen ja yliopistolaitokseen, ja tarjoavat siten hieman erilaisia näkökulmia.

Kyselyistä käy ilmi, että kiinnostus toisen maan puolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa kohtaan on suurta molemmissa maissa. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin selkeä enemmistö kokee, että maat ovat lähentyneet toisiaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan (78 % Ruotsissa ja 74 % Suomessa).

Luottamuksessa naapurimaan puolustukseen on kuitenkin suuri ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Jopa 59 prosenttia ruotsalaisista kokee Suomen olevan maa, jolla on vahva sotilaallinen puolustus, kun vain 16 prosentilla suomalaisista on vastaava näkemys Ruotsista.

”Tässä on selkeä ero luottamuksessa toisen maan puolustusvalmiuksiin. Samaan aikaan on kuitenkin mielenkiintoista huomata, että sekä Suomessa että Ruotsissa nähdään kriisivalmius tärkeimpänä yhteistyöalueena maiden välillä”, sanoo Hanasaaren projektipäällikkö Janne Wikström, joka johti suomalaista kyselytutkimustyötä.

Jopa 67 % ruotsalaisista vastaajista ja 57 % suomalaisista vastasivat kriisivalmiuden olevan tärkein maidenvälisen yhteistyön osa-alue.

Suuri luottamus tutkimukseen ja tieteeseen

Luottamus tutkimukseen on suurta sekä Ruotsissa että Suomessa. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta vastasi luottamuksensa suomalaiseen tieteeseen ja suomalaisiin tutkijoihin olevan erittäin tai melko suurta (86 %).

Suomalaisilla on vastaavasti suuri luottamus myös ruotsalaiseen tieteeseen ja ruotsalaisiin tutkijoihin, joihin 77 % suomalaisista sanoo luottavansa. Marginaalinen ero luottamuksessa selittyy sillä, että lähes seitsemäsosa vastaajista katsoi, ettei osannut ottaa kantaa ruotsalaisen tieteen tasoon (14 %).

”Muilta osin kyselytutkimus vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti toistensa kotimaihin ja ruotsalais-suomalaiseen yhteistyöhön. Molemmissa maissa ollaan myös enemmän kiinnostuneita toisen maan historiasta ja yhteiskunnallisista asioista kuin sen kulttuurista”, Janne Wikström toteaa.

Myös rajojen sulkemisesta koronapandemian aikana ollaan samaa mieltä

”On mielenkiintoista, että sekä Ruotsissa että Suomessa enemmistö on sitä mieltä, että Pohjoismaat tekivät oikean ratkaisun sulkiessaan rajansa oman väestönsä turvaamiseksi koronapandemian aikana. Ruotsalaisista 66 % ja suomalaisista jopa 75 % ovat sitä mieltä, että se oli oikea päätös”, Janne Wikström toteaa.

Wikström kuitenkin huomauttaa, että Tornionlaakson osalta sulkujen vaikutusta arkielämään tulisi tutkia tarkemmin.

Liitteistä voi lukea lisätietoja Ruotsissa ja Suomessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Tulokset, joihin sisältyy myös kokonaan uutta materiaalia, esitellään myös 20.9.2023, jolloin julkaistaan Hanasaaren ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston uusi suomalais-ruotsalainen barometri. 

Yhteyshenkilö: Hanasaaren viestintäjohtaja Håkan Forsgård, hakan.forsgard(at)hanaholmen.fi, puh. +358 40 767 7373

www.hanasaari.fi