Vanhemman laulu tukee keskosvauvan aivojen kehitystä ja äidin hyvinvointia ennenaikaisen syntymän jälkeen

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan laulaminen voi edistää keskosvauvojen kuuloaivokuoren kehitystä. Laulaminen voi myös tukea äitien hyvinvointia sekä äidin ja vauvan välistä suhdetta.
Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen psykologian alan väitöstyö oli osa Laulava Kenguru -pitkittäistutkimusta. Siinä osa vanhemmista kuului interventioryhmään, jossa musiikkiterapeutti tutkimuksen alussa motivoi ja tuki vanhempia laulamaan tai hyräilemään kenguruhoidon aikana vauvan laskettuun aikaan asti. Osa vanhemmista kuului kontrolliryhmään. He pitivät vauvaansa kenguruhoidossa osaston ohjeiden mukaisesti ilman musiikkiterapeutin ohjeistusta laulamiseen.
– Kenguruhoidon aikana tapahtuva laulaminen auttoi äitejä rentoutumaan ja muodostamaan läheisemmän suhteen vauvaan, ja samalla laulu kehitti vauvan aivoja, Kostilainen kertoo.
Laulu näkyi EEG-mittauksessa
Tutkimuksessa käytettiin aivosähkökäyrämittausta kartoittamaan laulamisen vaikutusta keskosten aivojen kykyyn erotella pieniä puheäänien muutoksia. Tämä kyky on tärkeää normaalin kielenkehityksen kannalta. Äitien ahdistuneisuutta mitattiin kyselyllä. Lisäksi äidit kertoivat, miltä vauvalle laulaminen heistä tuntui ja miten he kokivat sen vaikuttavan vauvaan ja itseensä.
Interventioryhmän vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna kontrolliryhmän vauvoihin. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat vauvalleen, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.
– Kuulojärjestelmän kehitys näyttäisi siis hyötyvän toistosta. Keskosvauvalle laulamisen vaikutukset näkyivät jo lasketussa ajassa eli silloin, kun vauvan täysiaikainen syntymäaika olisi ollut, Kostilainen kertoo.
Interventioryhmän äideillä ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmän äiteihin, jotka eivät laulaneet.
– Interventioryhmän äidit kokivat laulamisen rentouttaneen vauvoja ja heitä itseään, kohottaneen heidän mielialaansa ja vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Äidit kokivat, että laulaminen myös edisti vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä. Kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeen.
Opas vanhemmille
Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä. Tutkijat uskovat, että se voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.
– Sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota vähentämällä stressaavaa ärsykettä ja lisäämällä kehitystä tukevaa ärsykettä, kuten vanhemman puhetta ja laulua, kertoo Kostilainen, joka on erikoistunut vastasyntyneiden teho-osaston musiikkiterapiaan.
Vuosittain Suomessa noin kuusi prosenttia vauvoista syntyy ennenaikaisesti. Väitöstutkimuksensa ja muun kirjallisuuden pohjalta Kostilainen teki keskosvanhemmille oppaan, joka neuvoo ja motivoi vanhempia oman äänen käyttöön keskossyntymän jälkeen.
Kostilaisen mukaan varhaisen tuen ja tiedon tarjoaminen vanhemmille jo osastohoidon aikana on perusteltua ja tärkeää.
– Keskosuus kohottaa riskiä vauvan myöhemmän kehityksen, kuten kielenkehityksen ongelmille. Se myös altistaa vanhempia masennukselle ja ahdistukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun. Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa.
FM Kaisamari Kostilainen väitteli 19.6.2023 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The impact of parental singing on neural speech sound processing in preterm infants, maternal wellbeing, and early relationship after preterm birth - Implications for practice in neonatal care". Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisamari Kostilainen
kaisamari.kostilainen@helsinki.fi
Puhelin: 0504083392
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja13.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. Epävarmuus tulevaisuudesta lisää painetta vaurastua jo varhain.
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme