Suotuisa markkinakehitys avitti rahastopääoman kasvua kesäkuussa – ensimmäinen vuosipuolisko korkosijoittajalle tuottoisa

Kesäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin yhteensä 262 miljoonaa euroa.Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 39 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin yhteensä 85 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoista miljoona euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa varoja.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
Osakerahastot |
-85 |
-281 |
56 142 |
Yhdistelmärahastot |
39 |
183 |
30 186 |
Pitkän koron rahastot |
262 |
765 |
28 733 |
Lyhyen koron rahastot |
-1 |
1 242 |
15 369 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-30 |
24 |
11 186 |
YHTEENSÄ |
184 |
1 933 |
141 616 |
Vuoden 2023 ensimmäinen vuosipuolisko oli globaalien pääosakeindeksien kehityksen osalta vaihtelevaa. Alkuvuonna Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire heijastui laajalti globaaleihin pääindekseihin. Suunta muuttui maaliskuussa, kun huolet rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista pankkisektorin tilaan alkoivat kasvaa. Pankkisektorista johtunut turbulenssi osakemarkkinoilla rauhoittui, kun kriisiytyneet pankit vakautettiin ja pelko pankkikriisien leviämisestä laantui.
Yhdysvalloissa ja euroalueella inflaatio hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta odotuksia vähemmän. Keskuspankit jatkoivat ohjauskorkojensa nostoja nopean inflaation selättämiseksi. Maaliskuun jälkeen Yhdysvalloissa osakeindeksit jatkoivat nousua isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire ei enää heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.
Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi yrityslainojen riskimarginaalit ovat maaliskuun jälkeen kaventuneet, mikä vaikutti yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä piti korkomarkkinat herkässä tilassa.
”Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla osakerahastoista eniten nettomerkintöjä tehtiin globaalisti sijoittavaan osakerahastoluokkaan. Globaalisti hajauttavien rahastojen avulla sijoittaja sai tuottoja samaan aikaan kun esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi jatkoi laskuaan. Korkeat korkotasot houkuttelivat sijoitusten hajauttamista myös korkomarkkinoille. Lisäksi yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat, mikä vaikutti yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta hermostutti korkomarkkinoita, mutta sijoittajien katse oli pidemmällä horisontissa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin kesäkuussa Suomeen, globaalisti, Tyynenmeren alueelle ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 159 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 222 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,73). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
Tuotto |
Suomi |
115 |
76 |
5 667 |
2 % |
Pohjoismaat |
-83 |
-341 |
6 699 |
0 % |
Eurooppa |
-104 |
-302 |
5 444 |
12 % |
Pohjois-Amerikka |
-35 |
-67 |
7 902 |
12 % |
Japani |
-10 |
-109 |
443 |
11 % |
Tyynenmeren alue |
19 |
83 |
1 011 |
-2 % |
Kehittyvät markkinat |
3 |
45 |
4 560 |
-1 % |
Maailma |
22 |
393 |
22 928 |
10 % |
Toimialarahastot |
-13 |
-61 |
1 489 |
1 % |
YHTEENSÄ |
-85 |
-281 |
56 142 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 224 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 25 miljoonaa euroa.Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,32).
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
110 |
466 |
5 601 |
-4,3 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
114 |
439 |
9 514 |
0,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
94 |
3 548 |
6,6 % |
Valtioriski maailma |
-4 |
-3 |
182 |
-3,9 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
16 |
-147 |
5 753 |
-2,5 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-21 |
-35 |
1 427 |
2,6 % |
Kehittyvät markkinat |
28 |
-49 |
2 707 |
2,4 % |
YHTEENSÄ |
262 |
765 |
28 733 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä28.9.2023 12:26:33 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan. Muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta se pysyy siis 85 prosentissa eli lakisääteistä perustasoaan kireämpänä. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia. Myös muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy ennallaan. Finanssivalvonnan aiemman päätöksen mukaisesti pankeille tulee ensi keväänä uusi lisäpääomavaatimus, ns. järjestelmäriskipuskurivaatimus. Finanssiala ry on pettynyt, että Fiva ei päätynyt nostamaan lainakattoa eikä myöhentämään järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Tämä olisi ollut perusteltua talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkenemisen takia.
Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.
Kalastelut ja muut huijaukset kasvoivat räjähdysmäisesti alkuvuonna – pankit saivat estettyä huijauksia lähes 16 miljoonan euron edestä14.9.2023 07:40:00 EEST | Tiedote
Huijausmäärät nousivat reippaasti vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 6,7 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 19,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa. Huijauksien kokonaismäärä oli siis 35,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat sijoitushuijauksista, joissa myös tappioiden kasvu oli suurinta.
Rahastoihin uusia sijoituksia 378 miljoonaa euroa – heikko markkinakehitys pienensi rahastopääomaa8.9.2023 14:09:12 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin 378 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 142 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta5.9.2023 06:30:00 EEST | Tiedote
Yritysten luotonkysyntä on selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset yritysten lähikuukausien luotonkysynnästä ovat niin ikään heikot. Myös kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän aikana vähemmän kuin vuosi sitten. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta syksylle ovat edelleen heikkoja, mutta luotonkysyntä saattaa olla kääntymässä parempaan suuntaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme