Finnvera Oyj

EKP:n koronnostot jatkuivat, Suomen kannalta riskinä rahapolitiikan liiallinen kiristyminen - Inflaatio hidastuu Suomessa, ahneusinflaatiosta ei merkkejä

Jaa

Euroopan keskuspankki EKP nosti torstaina ohjauskorkojaan, kuten oli odotettu. Inflaation odotetaan hidastuvan, vaikkakin tason pysyvän yli keskuspankin tavoitteen loppuvuoden. Koronnoston vaikutukset talouteen näyttävät nyt ristiriitaisilta, mikä asettaa EKP:n vaikeaan paikkaan, arvioi Finnveran ekonomisti Mikko Lumme. Samaan aikaan, kun euroalueen talouskasvu on hidastunut merkittävästi, EKP:n on pidettävä huolta uskottavuudestaan koronnostoilla. Myös euromaiden eritahtinen inflaatio luo oman haasteensa rahapolitiikan virittämisen kannalta.

Suomessa inflaatio aleni kesäkuussa 4,1 prosenttiin Tilastokeskuksen ennakollisten tietojen mukaan. Taso on jo jonkin verran alle euroalueen keskimääräisen inflaation, joka oli 5,5 prosenttia. Kesäkuun inflaatioluku oli odotettu uutinen. Suomen osalta huolena onkin, että EKP kiristää rahapolitiikkaa liikaa, mikä jarruttaisi taloutta tarpeettoman paljon.

Tyypillisesti menee reilu vuosi, ennen kuin rahapolitiikan täydet vaikutukset talouteen näkyvät. Tämä johtuu osittain kiinteäkorkoisista sopimuksista.

– Suomessa rahapolitiikka saattaa välittyä nopeammin kuin monessa muussa euromaassa, sillä suomalaisten asuntolainat on tyypillisesti sidottu euriboreihin. Tältä osin inflaatio saattaa hidastua Suomessa nopeammin kuin Euroopassa, mikä voi kasvattaa rahapolitiikan epäsymmetrisyyttä. Toisaalta todennäköisesti aletaan olemaan lähellä korkohuippua eli rahapolitiikan ei enää paljoa odoteta kiristyvän, sanoo Finnveran ekonomisti Mikko Lumme.

Korkojen nousu on vaikuttanut myös yritysten luottokysyntään ja investointihalukkuuteen alentuneen kokonaiskysynnän ohella.

– EKP virittää rahapolitiikkansa euroalueen keskimääräisen inflaation mukaan eli suuria talouksia painottaen. Ranskan inflaatio on hyvin lähellä euroalueen keskimääräistä, kun taas Saksan ja Italian on jonkin verran yli keskimääräisen. Pahiten rahapolitiikan kiristykset osuvat nyt euroalueen neljänneksi suurimpaan talouteen Espanjaan, jossa inflaatio on painunut jo EKP:n tavoitteen tuntumaan. Toisessa ääripäässä on Slovakia, jonka inflaatio on vielä yli 11 prosenttia. Pienenä taloutena Slovakian kannalta EKP:n rahapolitiikka voi jäädä liian löysäksi, Lumme sanoo.

Suomen tilannetta on kokonaisuudessaan viimeisen vuoden aikana huojentanut se, että inflaation nousu Suomessa on ollut euromaista hitaimpia.  

Ovatko EKP:n koronnostot edelleen tarpeellisia? – Taustalla keskuspankin uskottavuus

EKP seurasi Yhdysvaltain keskuspankin FED:in vanavedessä ja nosti ohjauskorkoa torstaina 25 korkopisteellä. EKP vakuutti myös olevansa valmis reagoimaan nopeastikin inflaation kehitykseen.

– Muistutuksena, että EKP teki alkujaan virhearvion inflaatioperiodin pitkäaikaisuudesta ja reagoi liian myöhään inflaation kiihtymiseen, Mikko Lumme sanoo.

Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, eli kireämpi rahapolitiikka ei vielä näy täysimääräisesti talouskasvussa, mutta merkkejä sen vaikuttavuudesta on jo nähtävissä. Myös ruoasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio saattaa vihdoin osoittaa hidastumisen merkkejä. 

– EKP on perustellut edelleen tiukkenevaa rahapolitiikkaansa pohjainflaation sitkeydellä. Euroalueen pohjainflaatio on jo lähtenyt laskuun, ja talouskasvu on hidastunut merkittävästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana eli talouden kokonaiskysyntä on vaisua. On mahdollista, että inflaatio palautuisi jo nykyisellä rahapolitiikan virityksellä tavoitetasolle, mutta EKP haluaa ymmärrettävästi pitää huolta uskottavuudestaan ja kiristää rahapolitiikkaa mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki

Väitteille ahneusinflaatiosta ei löydy katetta

Kun inflaatiota koronapandemian jälkeen kiihdyttivät tarjonnan pullonkaulat, sittemmin kiihtyminen on johtunut enemmän kokonaiskysynnän kasvusta. Niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei näytä löytyvän merkkejä. Ahneusinflaatiolla viitataan ilmiöön, jossa tuotteiden hintoja nostetaan enemmän kuin tuotantokustannusten nousu todellisuudessa edellyttäisi.

​– Tilastot eivät tue väittämää, että tarjontatekijät, kuten logistiikan pullonkaulat, tuotantopanosten saatavuus, työvoimavajeet, selittäisivät yksin inflaatiota. Kysynnän eli kulutuksen, investointien ja vientikysynnän kasvulla on ollut vähintään yhtä suuri merkitys. Väitteille niin sanotusta ahneusinflaatiosta ei löydy katetta, Mikko Lumme sanoo. 

–  Olisi outoa, jos yritykset olisivat keksineet nostaa hintoja ahneuksissaan vasta viime aikoina. Sen sijaan kysyntäshokit vaikuttaisivat selittävän paremmin viimeaikaista hintojen ja voittojen kasvua.

Tutustu Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukseen:

Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus, heinäkuu 2023: Inflaation pyörteissä ja ahneuden aalloilla (PDF)

Yhteyshenkilöt

Mikko Lumme, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2929

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–6/2023: Finnveras finansiering till SMF- och midcap-företag minskade. Behovet av driftskapital ökade – investeringarna fortsatte7.9.2023 10:28:04 EEST | Tiedote

I början av 2023 beviljade Finnvera inhemsk finansiering till landskapen Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten till ett belopp av sammanlagt 43 miljoner euro (69). Finnveras finansiering minskade tydligt i alla landskap och hundra procent av finansieringen riktades till SMF- och midcap-företag. Investeringarna fortsatte trots osäkerheten. Ägarbytena förblev oförändrade, i Österbotten nästan fördubblades antalet företagsförvärv jämfört med motsvarande period i fjol. Antalet nystartade företag som finansierades minskade jämfört med året innan, vilket återspeglar förändringarna i verksamhetsmiljön. Det grundas allt fler företag som bisyssla.

Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-6/2023: Rahoitus pk- ja midcap-yrityksille laski. Käyttöpääoman tarve kasvoi – investoinnit jatkuivat7.9.2023 10:25:03 EEST | Tiedote

Finnvera myönsi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin kotimaan rahoitusta alkuvuonna 2023 yhteensä 43 miljoonaa euroa (H1/2022: 69). Finnveran myöntämä rahoitus laski selvästi kaikissa maakunnissa ja kohdistui sataprosenttisesti pk-ja midcap-yrityksille. Investoinnit jatkuivat epävarmuudesta huolimatta. Omistajanvaihdokset pysyivät ennallaan, Pohjanmaalla yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoitettujen aloittavien yritysten lukumäärä laski edellisvuodesta, mikä heijastelee toimintaympäristön muutoksia. Sivutoimiyrityksiä perustetaan yhä enemmän.

Finnveran Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus kasvoi Pirkanmaalla mutta laski Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä yrityskauppamarkkina piristyi5.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2023 rahoitusta Sisä-Suomen alueelle eli Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 84 miljoonaa euroa (86). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla reippaaseen kasvuun ja kohdistui aiempaa enemmän myös investointeihin. Sen sijaan Päijät-Hämeessä rahoitus laski edellisvuosien kasvutrendin jälkeen. Myös Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä edelleen laski hieman, mutta rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoi. Toimialoista Finnveran rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille.

Finnveran Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille kasvoi – myös investointien ja yrityskauppojen rahoitus piristyi30.8.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Pk- ja midcap-yritysten rahoituskysyntä näyttää nousevan edellisvuoden kuopasta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2023 rahoitusta Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille 57 miljoonaa euroa ja Satakuntaan 21 miljoonaa euroa. Molempien maakuntien osalta myönnetty rahoitus kasvoi yli 10 prosenttia. Varsinais-Suomessa myös rahoitettujen investointien arvo kääntyi selvään kasvuun. Teollisuus on veturitoimiala, johon maakuntien rahoituksesta kohdistui jälleen yli 60 prosenttia. Yrityskauppoihin kohdistui edellisvuotta enemmän rahoitusta, etenkin Satakunnassa yritysten omistajanvaihdosmarkkina vilkastui.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme