Suomalaisten pankkien rahoitusvakaus on kunnossa. Asia käy ilmi eurooppalaisten valvontaviranomaisten 28.7.2023 julkaisemista stressitesteistä. Suomalaiset pankit ovat hyvässä kunnossa, ja järjestämättömien saamisten eli pankeille maksamatta jääneiden lainojen määrä on alhainen.

”Hyvät tulokset osoittavat, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ei ole tarvetta kiristää. Jos vakavaraisuusvaatimuksia kiristettäisiin, heikentäisi se välittömästi suomalaispankkien kykyä rahoittaa kotitalouksia, yrityksiä ja vihreitä investointeja”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Vakavaraisuusvaatimukset ovat sääntöjä, joiden mukaan pankeilla on oltava käytössään tietty määrä omia varoja, jotta ne selviytyvät toimintaympäristön äkillisesti huonontuessa eivätkä aiheuttaisi ongelmia muulle taloudelle.

Testeissä erikoisia olettamuksia – pohjoisen pankit kärsivät

FA kritisoi eurooppalaisten pankkiviranomaisten testeissä käyttämiä reunaehtoja. Stressitesteissä kyse on siitä, että lasketaan erilaisia skenaarioita taloustilanteen kehittymisestä ja katsotaan, miten pankit selviäisivät vaikeuksista omien pääomiensa turvin. Näin ollen testeissä käytetyt reunaehdot ovat lopullisten tulosten kannalta hyvin olennaisia.

”Nyt käytetyissä reunaehdoissa on uhkana, että vakavaraiset pohjoismaiset pankit näyttävät todellista tilannetta huonommilta ja että niiltä edellytetään sen vuoksi riskeihinsä nähden liikaa pääomia. Sillä olisi välitön vaikutus pankkien lainoituskykyyn”, Ahosniemi muistuttaa.

Euroopan pankkiviranomainen EBA ei ole testeissään ottanut riittävällä tavalla huomioon noussutta korkotasoa, joka on kasvattanut pohjoisen pankkien korkotuloja. EBAn testeissä on asetettu pankkien tuloille katto. Pohjoismaissa myönnetään paljon vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin korkotason noustessa myös pankkien saamat tulot nousevat, eivät ainoastaan menot. Keski- ja Etelä-Euroopan maissa on tavallisempaa myöntää kiinteäkorkoisia lainoja, jolloin pankkien korkotulojen kehitys on yleensä korkomenoja vakaampaa.

Testeissä myös oletetaan, että pankit maksaisivat osinkoja omistajilleen ja bonuksia johdolleen riippumatta siitä, millainen pankkien taloudellinen tilanne on. Tämä on vastoin useiden pankkien omia toimintaohjeita ja -politiikkoja.

”Pankit ovat toimittaneet kommenttejaan testeissä käytetystä metodologiasta jo viime vuoden puolella eurooppalaisille viranomaisille. On harmillista, että niitä ei ole otettu huomioon”, Ahosniemi toteaa.

Testitulosten pohjalta Euroopan keskuspankki sekä Suomen Finanssivalvonta arvioivat omassa valvonnassaan olevien pankkien pääomatarpeita. Täten testissä käytettyjen menetelmien valintaan on jatkossa syytä kiinnittää erityistä huomiota.