Poikien vaikeampaa selviytyä vanhemman kuolemasta
Tuore Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, että vanhemman menettäminen ennen 21 vuoden ikää vaikuttaa vakavammin poikiin kuin tyttöihin. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemman menettäminen oli yhteydessä heikkoon mielenterveyteen, matalampiin ansiotuloihin ja heikompaan menestykseen työelämässä aikuisiällä 26–30-vuotiaana niin miehillä kuin naisilla. Tutkimus perustui lähes miljoonan suomalaisen aineistoon, jotka olivat syntyneet vuosina 1971–1986. Erityisen merkittäviä seurauksia havaittiin varhain vanhempansa menettäneillä pojilla, joilla mielenterveysongelmat näkyivät päihteiden väärinkäyttönä ja itsetuhoisena käyttäytymisenä.

Vanhemman menettämisen seuraukset terveyteen ja mielenterveyteen ovat vakavampia pojille kuin tytöille, osoittaa Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
Vanhemman kuoleman kokeminen ennen 21 ikävuotta on yhteydessä sekä miesten että naisten heikkoon mielenterveyteen, matalampiin ansiotuloihin ja heikompaan menestykseen työelämässä aikuisiällä 26—30-vuotiaana. Mielenterveyttä mitattiin tutkimuksessa sairaanhoitojaksoilla, mielenterveyslääkkeiden käytöllä ja mielenterveysoireisiin liittyvillä sairauspoissaoloilla.
Erityisesti varhain vanhempansa menettäneet pojat oireilivat. Mielenterveyden ongelmat olivat yleisiä ja näkyivät erityisesti päihteiden väärinkäyttönä ja itsetuhoisena käyttäytymisenä. Myös taloudelliset seuraukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi isän kuolema ennen 21 ikävuotta on poikien osalta yhteydessä suurin piirtein 15 prosenttia matalampiin vuosituloihin 26—30-vuotiaana.
Tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisen rekisteriaineiston avulla, liittyykö vanhemman kuolema ennen 21 ikävuotta mielenterveys- ja työmarkkinatulemiin (työllisyys ja ansiotulot) 26—30 vuoden iässä, ja onko sukupuolella merkitystä.
Tutkimus perustui lähes miljoonan suomalaisen henkilön aineistoon. He olivat syntyneet vuosina 1971—1986. Isät kuolivat lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin äidit ennen kuin heidän lapsensa täyttivät 21 vuotta.
Tekijät: Petri Böckerman, Mika Haapanen, Christopher Jepsen.
Tutkimus on osa projektia, jota on tukenut taloudellisesti Yrjö Jahnssonin säätiö ja OP Ryhmän tutkimussäätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Haapanenapulaisprofessori (taloustiede) / varadekaaniJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)
Puh:040 576 7800mika.p.haapanen@jyu.fihttps://www.jyu.fi/jsbe/fi/tiedekunta/henkilosto/jsbe-faculty/haapanen-mikaPetri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fihttp://www.petribockerman.fiTyön ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Tuottavuuslautakunnan raportin julkistus 11.10.2.10.2023 09:06:13 EEST | Kutsu
Tuottavuuslautakunnan viides raportti pohtii Suomen tuottavuuden hitaan kehityksen syitä sekä kustannuskilpailukykyä ja ansioiden kehitystä. Tervetuloa seuraamaan tuottavuuslautakunnan raportin julkistusta.
M&A-podcast: Tuottaako etätyö tulosta vai lurjustelua?29.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö on edistyksellisen tietotyöläisen oikeus, mutta onko se yritykselle aito tuottavuuden lähde vai enemmänkin tunnelmantekijä? Suomen talouspoliittisin podcast M&A paljastaa, missä on etätyön juoni ja miksi se ei ole syrjäseutujen pelastaja. Entä, pitääkö Aurinkorannikolla etäilevälle maksaa samaa palkkaa kuin sille, joka kärvistelee kotimaan räntäsateessa? Lisäksi herätämme kateudensekaisen epäilyksen siitä, ovatko rikkaat sittenkään niin innovatiivisia kuin väitetään.
Talousennuste vuosille 2023–2025: Täytettä suhdannekuoppaan – sopiva viritys ei merkitse menoleikkausten sopivuutta28.9.2023 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kansantalous ajautuu suhdannekuoppaan. Paluu kasvu-uralle alkaa ensi vuonna. Viennin kasvu jäänee maltilliseksi, ja korkeat korot supistavat kulutusta ja investointeja. Suhdannekuoppaan vajotessa kannattaa lopettaa kuopan syventäminen. Myöhemmässä sopeutuksessa tulisi käyttää myös tuloja lisääviä toimia.
Kolme tutkimuslaitosta, Karvi ja OAJ vaativat: Opettajarekisterin perustamista jatkettava22.9.2023 14:30:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.
M&A-podcast: Nimi piiloon, kyvyt esiin!20.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Anonyymi rekrytointi on keino taklata ennakkoluuloja työnhaussa. Helsingin kaupunki teetti anonyymin haun vaikutuksista tutkimuksen, joka tuotti harvinaista dataa syistä ja seurauksista. Kuka hyötyy ja kuinka paljon? Ovatko vaikutukset kestäviä, toisin sanoen tuottaako menettely lisää tasa-arvoa, mutta samalla enemmän hutivalintoja? M&A-podcastin erikoisjaksossa Mika Maliranta ja Matti Apunen perkaavat asiantuntijoiden kanssa Helsingin löydöksiä ja kertovat, miksi monimuotoisuus kannattaa – tutkitusti. Jakso on tuotettu yhteistyössä Helsingin kaupungin, Ami-säätiön ja HR Legal Services Oy:n kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme