Väitös 15.8.2023: Vakaassa työmarkkina-asemassa olevat äidit siirtyvät hoitovapaan jälkeen työhön muita äitejä nopeammin (Räsänen)
Miesten ja naisten väliset tuloerot ovat suurimmillaan lasten ollessa pieniä. FM Tapio Räsäsen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus selvittää lastenhoidontukien vaikutuksia palkkaeroihin, lastenhoitojaksojen pituuteen sekä varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön. Tutkimuksen mukaan vakaassa työmarkkina-asemassa olevat äidit palaavat hoitovapaan jälkeen työhön muita äitejä nopeammin.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen vaikutuksia perheiden tekemiin lastenhoitoratkaisuihin. Lisäksi selvitettiin, kuinka lastensaanti vaikuttaa naisten palkkakehitykseen sekä miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin.
Väitöstutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja Kelan laajoihin rekisteriaineistoihin lastenhoidon tuista sekä työssäkäynti- ja palkkatiedoista. Tutkimuksessa hyödynnettiin ekonometrisiä menetelmiä lastenhoidon tukien kausaalivaikutusten arvioinnissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi kotihoidon tuki hidastaa työhön paluuta. Toisaalta suuremmalla yksityisen varhaiskasvatuksen tukemisella perheille ei ollut työllisyysvaikutuksia äideillä. Sen sijaan yksityiset palvelut ovat korvanneet kuntien itse tuottamia palveluita vuosien varrella.
Isien pitämillä hoitovapailla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla
Väitöstutkimuksessa selvisi, että lapsensaannista aiheutuvasta tulojen menetyksestä suurin osa selittyy hoitovapaalla, joiden aikana äidit eivät työskentele. Valtaosa äideistä palaa työhön viimeistään lasten ollessa 2–3-vuotiaita. Äidit, joilla on vakaa työmarkkina-asema tai työpaikka, jonne palata hoitovapaan jälkeen, siirtyvät työhön muita äitejä nopeammin. Lisäksi pitkään kotona olevat äidit jäävät jälkeen palkkakehityksessä, kun verrataan isiin ja lyhyen aikaa kotona olleisiin äiteihin.
- Lasten hoidon tuet vaikuttavat hoitojaksojen pituuteen ja eri palveluiden suhteellinen hinta vaikuttaa perheiden tekemiin valintoihin. Esimerkiksi laskemalla varhaiskasvatusmaksuja tai pienentämällä kotihoidon tukea voitaisiin lisätä äitien työllisyyttä, mutta vain tiettyyn rajaan asti, Räsänen kertoo.
Useat työlliset äidit tekevät osa-aikatyötä, kun lapset ovat pieniä tai aloittavat koulussa. Lisäksi he tekevät vähemmän ylitöitä sekä epäsäännöllistä työtä kuin lapsettomat vanhemmat ja saavat näistä vähemmän rahallista korvausta palkanlisien muodossa.
- Jos äiti on työssä, niin lasten ollessa 8–10-vuotiaita äidit ovat päässeet takaisin samalle radalle palkkakehityksessä lapsettomien naisten kanssa ja työskentelevät yhtä pitkiä päiviä. Naiset kuitenkin menettävät hoitovapaiden aikana tuloja ja työhistoriaa karttuu samanikäisiä lapsettomia henkilöitä vähemmän, toteaa Räsänen.
Jos työmarkkinoilla halutaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, niin isien on osallistuttava entistä enemmän lastenhoitoon pitämällä hoitovapaita. 2010- ja 2020-luvuilla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Esimerkiksi kotihoidontukijaksot ovat lyhentyneet ja isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt.
- Suomalaisille työmarkkinoille on juurtunut väärä uskomus siitä, että naisten palkkaaminen on riski. Tosiasiassa työlliset naiset palaavat töihin suhteellisen nopeasti. Olisi hyvä, jos vääristä uskomuksista päästäisiin eroon, Räsänen sanoo.
FM Tapio Räsäsen taloustieteen väitöskirja "Empirical Studies on Family Economics" tarkastetaan tiistaina 15.8.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä Vanhassa juhlasalissa (S 212). Vastaväittäjänä toimii professori Torsten Santavirta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Petri Böckerman (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitöskirjaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/359259
Lisätietoja:
Tapio Räsänen
tapio.rasanen@kela.fi
050 302 9292
Yhteyshenkilöt
Toni Laajalahtiviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358 50 336 4368toni.m.t.laajalahti@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös 6.10.2023: Johtamismotivaatio on tärkeä voimavara kestävän johtajauran rakentumiselle (Auvinen)29.9.2023 14:00:00 EEST | Tiedote
PsM Elina Auvisen psykologian laitoksen väitöskirjassa tutkitaan suomalaisten johtajien kestävien työurien rakentumista. Keskeinen kysymys oli, auttaako johtajan johtamismotivaatio rakentamaan kestävää työuraa nykyisessä työelämäkontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan johtotehtävissä toimimisen taustalla vaikuttaneita syitä ja johtamismotivaation kykyä toimia voimavarana johtajan työuupumusta vastaan.
Kuluttajan älypuhelintaidoilla vaikutusta palvelukokemukseen verkko- ja kivijalkakaupan välillä29.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteen oppiaineen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkimuksessa osoitettiin, että älypuhelinta ostoksien teossa hyödyntävät kuluttajat hyötyvät eniten verkko- ja kivijalkaliikkeen eli fyysisen myymälätilan yhdistelmästä. Nämä kuluttajat ovat myös muita uskollisempia kaupoille, jotka ovat yhdistäneet palvelussaan verkon ja kivijalan onnistuneesti.
Jyväskylän yliopisto mukana maailman parhaiden tutkimusyliopistojen listalla28.9.2023 08:25:01 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 401-500 tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla.
Uusi lääke enterovirustautien torjuntaan28.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Uudessa kansainvälisessä artikkelissa selvitetään miten enteroviruksiin erityisen hyvin tehoava, aiemmin syöpälääkkeenä käytetty molekyyli vemurafenib (WO2020070390A1) toimii eri tavoin virusinfektiossa, ja mihin sen teho perustuu. Tutkimusta johti professori ja virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.
Viisi vinkkiä Tutkijoiden yöhön – käy ainakin näissä!27.9.2023 08:05:00 EEST | Tiedote
Perjantaina 29.9. pamahtaa, loiskahtaa ja kuohuu kun Tutkijoiden yö pääsee vauhtiin Jyväskylän yliopistossa! Luvassa on paljon mielenkiintoista tiedetekemistä kaikenikäisille. Laajasta ohjelmatarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin, mutta alkuun pääsee helposti ainakin näiden vinkkien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme