Selkokirja avaa lukuharrastuksen ovet monenlaisille lukijoille

(Kirjoitus julkaistu Kustantamon kuulumisia -blogissa tänään 9.8.2023.)
Aiotko vielä kirjoittaa oikeita kirjoja? Niin minulta aina silloin tällöin kysytään. Olen mielestäni kirjoittanut oikeita kirjoja, vaikka valtaosa niistä on selkokielisiä. Selkokirjojani on jo ilmestynyt 15, osa alun perin selkokielisiä runoja, novelleja ja romaaneja, osa mukautuksia eli jo aiemmin ilmestyneiden kirjojen muokkauksia selkosuomeksi.
Kirjoittamisen prosessi on melko samanlainen kaikissa kirjoissani, jotka ovat alun perin omiani, ei mukautuksia. Idea syttyy yhtäkkiä metsäpolulla kävellen tai sohvanpohjalla nuokkuen, joskus jopa unessa. Usein idea muhii muutaman vuoden ja ryöpsähtää hautomisen jälkeen tekstiksi. Sitten se taas lepää, minkä jälkeen työstän käsikirjoituksen. Silloin se muuttuu ja muovautuu sellaiseksi versioksi, jota tarjoan kustantajalle.
Kirjassa on kysymys aiheista ja aiheiden sisällä teemoista, joita koen tärkeäksi käsitellä. Välitän sanottavani: teen verbaalivalintani. Kielessä, kerronnassa ja rakenteessa minulla on valinnanvaraa mutta myös selkosanomisen reunaehtoja.
Mitä selkokielisyys merkitsee?
Ehkä selkokirjoja usein ajatellaan liikaa niiden rajoitteiden näkökulmasta. Sanaston tulee olla tavallista ja tuttua, lauseiden ja virkkeiden lyhyitä sekä rakenteiden helppoja ja selkeitä. Minulle se on palkitseva haaste luoda sujuvaa ja sävykästä tekstiä.
Selkokirjoittaja pitää aina mielessään lukijan. Ensisijaisesti lukija on sellainen, jolla on jostain syystä kielellisiä vaikeuksia. Se ei sulje pois sitä, etteivätkö selkokirjat sopisi monenlaisille lukijoille. Ryöpsähtelevä kuvailu, kryptiset ilmaisut, rakennekokeilut tai kielelliset irrottelut eivät ole kaikkien maun mukaan muutenkaan. Silloin selkokirjat ovat hyvä vaihtoehto lukuhalukkaille. Ne ovat myös vaihtoehto lukuhaluttomille: helppo kieli saa sisällön välittymään.
Mikä saa kirjoittamaan selkoa?
Selkokirjailija minussa heräsi havainnoista, joita olen tehnyt opetustyössä nuorten ja aikuisten kanssa: lukeminen koetaan usein vaikeaksi, tylsäksi ja turhaksi. Olen kokenut, miten kohottava kokemus näille lukijoille on lukea runo, novelli tai kokonainen kirja alusta loppuun. Lyhyesti: olen halunnut kirjoittaa kirjoja, jotka ovat saavutettavia ja tarjoavat oivalluksia.
Olen pyrkinyt tuomaan selkokirjallisuuteen jotain uutta. Esimerkiksi Lauralle oikea (2018) on ensimmäisiä chick lit -tyyppisiä YA-romaaneita, Niin metsä vastaa (2021) uuskummaa sisältävä novellikokoelma ja Sormus (2022) episodirakenteinen historiallinen romaani viikinkiajasta nykyaikaan. Olen ensin saanut idean ja sitten tajunnut, ettei samanmoista ole aiemmin ilmestynyt selkokielellä.
Jo 1990-luvulla ilmestyi Suomessa muutama selkorunokokoelma, joten selkorunotuotantoni ei ole uraauurtavaa. Runoja ei tosin ole juuri selkoistettu ennen kokoelmaa Vanhat runot, uudet lukijat (2020). Siinä on alkuperäisen runon rinnalla selkoversioni ja selkotietoteksti runon kirjoittajasta. Näin runoperinteemme tulee tutuksi heille, joille vanha runokieli on muuttunut vieraaksi.
Mistä selkorunoni syntyvät?
Olen kirjoittanut kolme selkorunokirjaa. Edellinen runokirjani Onnen asioita (2018) sai innoituksensa ympäristön havainnoinnista. Samasta ammennan uusimmassa runokokoelmassani Alusta loppuun (2023), mutta tässä kokoelmassa elämänkaari, aika, tunteet ja muistot painottuvat. Runoni lepäsivät ja muokkautuivat aika pitkään. Niinä vuosina lapseni aikuistuivat ja vanhin sukupolvi kuoli, ja se kumisee runojen takana. Niissä helisee myös ilo ihmisistä, luonnonilmiöistä ja jatkuvuudesta.
Luen itse aika usein runoja, ja arvostan tuoreita kielikuvia. Minun makuuni ovat tiiviit runot, joiden sanavalinnat ja ilmaisut avartuvat tulkittaviksi. Makumieltymykseni näkyvät selkorunoissani. Karsin monimutkaiset ilmaisut ja kielikuvat, pelkistän - säilytän ytimen eli havainnon. Leikittelen kielellä tarpeen mukaan. Minulle runouden kielen uudistamista on se, että vaikeasti kielellistettäville ajatuksille ja tunteille löytyy lyhyt, ytimekäs, pinnalta helppo ilmaisutapa. Se ei estä pääsyä pintaa syvemmälle.
Teksti ja kuvat: Tuija Takala
Tuija Takalan runokirja Alusta loppuun ilmestyi elokuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet
Avain, Suomen kirjastopalvelu Oy, viestintäjohtaja Vilja Kujanpää, vilja.kujanpaa@avain.net, puh. 040 755 3319
arvostelukappaleet: info@avain.net
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Avain on suomalainen kirjakustantamo, joka kustantaa laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Kustantamo on palkittu Selkokeskuksen Seesam-palkinnolla tunnustuksena selkokirjallisuuden edistämisestä.
Avain on osa Suomen kirjastopalvelu Oy:tä ja Booky Groupia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Avain
Sirkka Knuutilan uudessa lastenkirjassa selvitetään joulutoiveiden arvoitusta29.9.2023 13:22:36 EEST | Tiedote
Pienen tonttukylän rauha rikkoutuu joulukuun ensimmäisen päivän aamuna, kun urkkijakurkkijatonttu Turkinpippuri huomaa kauhukseen, että hänen laukustaan on kadonnut nippu lasten toivomuskirjeitä. Siitä alkaa tonttutyttö Rosmariinin uusi, huima seikkailu, joka jatkuu jouluaattoon asti!
Pin-up toi Henna Karppinen-Kummunmäelle ystäviä ja itsevarmuutta29.9.2023 10:02:57 EEST | Blogi
Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoitti Minä ja Marilyn -teoksessaan (Avain, 2023) pin-upille feministisen historian. Aihe löysi kirjoittajansa pin-up -harrastuksen kautta. "Nyky-pin-upin ideologiaan kuuluu kehopositiivisuus ja sallivuus: jokainen nainen on kaunis iästä, painosta ja ruumiinrakenteesta riippumatta. Sellaista sallivuutta toivoisin jokaiselle naiselle", Karppinen-Kummunmäki kertoo. Henna Karppinen Kummunmäki esiintyy Turun Kirjamessuilla 1.10. klo 13 (Jukola).
Tomi Kontion Erämailla on isän ja pojan retki Lapin maisemiin ja itseen21.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote
Kirjailija Tomi Kontion Erämailla on kirja isästä ja pojasta, heidän yhteisistä vaelluksistaan pohjoisen Lapin erämaissa.
Bokashi – jätehuollon pehmeä teknologia20.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijatohtori Veera Kinnunen perehtyi pehmeään teknologiaan kirjoittaessaan teosta Bokashi: Vallankumous ämpärissä (Avain). "Jäin miettimään, mikseivät kompostit kuulu kaupunkeihin. Eikö olekin vain ideologisten ja poliittisten suhdanteiden seurausta, että kaupunkien jätehuolto on päädytty toteuttamaan vieraannuttavilla ja jättimäisillä infrastruktuureilla eikä vaikkapa pienimuotoisilla, paikallisilla järjestelmillä, kuten komposteilla ja pienvoimaloilla? Voiko jäte tehdä muutakin kuin pilata maailman", hän pohtii Kustantamon kuulumisia -blogin postauksessaan.
Maailma muuttuu ämpäri kerrallaan18.9.2023 07:07:00 EEST | Tiedote
Veera Kinnusen kirjassa Bokashi tutustutaan trendikkääseen kompostointimenetelmään. Helppouden ja hajuttomuuden ansiosta bokashi sopii myös kerrostaloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme