Työterveyslaitos

Työssä käyvien mielenterveyden hoito poikkeaa väestöryhmittäin

10.8.2023 08:00:00 EEST | Työterveyslaitos

Jaa
Työssä käyvistä korkeatuloiset naiset käyvät kuntoutuspsykoterapiassa matalatuloisia todennäköisemmin, kun taas matalatuloisilla naisilla mielialalääkkeiden käyttö on hieman yleisempää. Tutkimustulokset osoittavat myös, että psykoterapian hyödyt työkyvyttömyyden vähentämisessä eivät toteudu yhdenvertaisesti eri alueilla ja väestöryhmissä.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 10.8.2023

Lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työ- tai opiskelukykyä ja ennaltaehkäistä mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä. Sen käyttö onkin moninkertaistunut 2010-luvulla.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin psykoterapiassa käyvien henkilöiden työkyvyttömyyden kehittymistä. Työkyvyttömyyden mittarina olivat mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Tarkastelussa olivat väestöryhmien väliset erot eli esimerkiksi iän ja asuinpaikan merkitys. Lisäksi selvitettiin tulotason yhteyttä kuntoutuspsykoterapian ja mielialalääkkeiden käyttöön.

Väestötasolla havaittiin jo aiemmin näyttöä siitä, että kuntoutuspsykoterapia on yhteydessä mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden vähenemiseen.  Juuri julkaistussa tutkimuksessa tehdyn vertailun perusteella työssä käyvistä korkeatuloiset naiset käyvät todennäköisemmin kuntoutuspsykoterapiassa verrattuna matalatuloisiin. Miehillä vastaavaa eroa ei havaittu.

– Vielä 2010-luvun alussa korkeatuloisemmat käyttivät Suomessa yleisemmin mielialalääkitystä, mutta suuntaus muuttui ja vuonna 2019 mielialalääkitys oli hoitomuotona yleisempi matalatuloisemmilla, kuvailee kehitystä tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.

– Psykoterapia ja lääkitys ovat kustannuksiltaan eri tasoa: vuoden lääkkeet voi saada yhden tai kahden psykoterapiakäynnin hinnalla. Tulos herättää kysymyksen siitä, millaisen avun piiriin kenelläkin on omien oireidensa kanssa mahdollista hakeutua, sanoo vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo Työterveyslaitoksesta.

Kuntoutuspsykoterapian vaikutukset työkyvyttömyyteen ovat erilaisia väestöryhmittäin

Rekisteritutkimuksessa seurattiin masennukseen tai ahdistukseen liittyvän työkyvyttömyyden kehityspolkuja viiden vuoden ajan. Psykoterapian vaikutukset työkyvyttömyyteen vaihtelivat.

Suurella osalla kuntoutuspsykoterapian aloittaneista ei ollut Kelan sairauspäivärahaan oikeuttamaa työkyvyttömyyttä (yli 10 sairauspoissaolopäivää työstä) ennen psykoterapiaa, ja tilanne pysyi samana terapian aikana.

Noin 10 prosentilla henkilöistä nähtiin psykoterapian aloituksen jälkeen selkeää työkyvyttömyyden vähenemistä.

Alle 10 prosentilla henkilöistä työkyvyttömyys oli puolestaan korkealla tasolla ennen psykoterapian aloittamista, eikä psykoterapian aloittaminen parantanut tilannetta. Pitkäkestoiseen työkyvyttömyyden ryhmään kuulumisen todennäköisyyttä kasvattivat korkeampi ikä, naissukupuoli, suorittavan työn tekeminen tai asuminen Itä- tai Pohjois-Suomessa. Työkyvyn ennuste oli huonompi, mikäli näitä tekijöitä oli useampi.

– Tutkimustulokset kertovat siitä, kuinka esimerkiksi erilaisissa ammattiasemissa ja alueilla psykoterapian hyödyt eivät samalla lailla toteudu.  Silloin kun mielenterveyshaaste vaikuttaa työssä pärjäämiseen, työpaikalla tarvitaan joustoja. Ovatko tällaiset työkykyä tukevat ratkaisut yhdenvertaisesti mahdollisia kaikissa töissä? Joissain tilanteissa myös kuntoutuspsykoterapian sopivuutta hoitomuotona voisi olla syytä uudelleen arvioida, Sanna Selinheimo kommentoi.

– Harvaan asutulla alueella etäisyydet voivat vaikeuttaa kuntoutuspsykoterapian onnistumista. Vanhemmilla työntekijöillä voi olla enemmän muita sairauksia, jolloin kokonaisterveydentilanne vaikuttaa mahdollisuuksiin hyötyä mielenterveyskuntoutuksesta, Selinheimo jatkaa.

Tutkimus: Kuntoutuspsykoterapian käyttö väestöryhmittäin ja alueellisesti Suomessa

  • Työterveyslaitoksen kahdessa tutkimushankkeessa selvitetään kuntoutuspsykoterapian käyttöä väestöryhmittäin ja alueellisesti sekä terapian vaikuttavuutta työllisyyden, ansiotulojen ja mielenterveyden näkökulmasta työikäisessä väestössä. Hankkeet perustuvat Psyykkinen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineistoon. Tutkimushankkeita ovat rahoittaneet Kela ja Työterveyslaitos.
  • Työkyvyttömyyden kehityspolkuja käsitelleen tutkimuksen kohteina oli 3605 vuosina 2011–2014 kuntoutuspsykoterapian aloittanutta työssä käyvää henkilöä, joita seurattiin vuosi ennen terapian alkua ja neljä vuotta aloittamisen jälkeen.
  • Tuloluokkia käsitelleessä vertailussa seurattiin yhteensä 736 613 työssä käyvän henkilön kuntoutuspsykoterapian ja mielialalääkkeiden käyttöä vuodesta 2011 vuoteen 2019. Tulotasoa arvioitiin tuloneljänneksittäin väestössä.
  • Tutkimukset perustuvat 33 % satunnaisotokseen työikäisestä (18–65-vuotiaat) väestöstä.

Tutustu

Lisätiedot

Avainsanat

kuntoutuspsykoterapiamielenterveystyökyvyttömyys

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.


Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.


Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Kutsu: Mitä tutkimus kertoo vanhemmista työntekijöistä ja työurien pidentämisestä?18.9.2023 08:15:00 EEST | Kutsu

Työterveyslaitos järjestää Työpuntari-tilaisuuden perjantaina 27. lokakuuta Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla. Julkaisemme yli 55-vuotiaisiin työntekijöihin liittyviä poimintoja Miten Suomi voi? -tutkimuksesta. Lisäksi esittelemme ilmiöt, joiden vuoksi moni konkari jää liian aikaisin sivuun työelämästä. Luvassa on eri tutkimuksista nousevia ratkaisuja työurien pidentämiseen sekä näkökulmia konkareiden mahdollisuuksiin työelämässä.

Undersökning: Förebyggande och identifiering av irritationsastma kan rädda arbetsförmågan15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

I Arbetshälsoinstitutets projekt Irritationsastma har utarbetats konkreta anvisningar för företagshälsovården och arbetsplatser med hög risk om hur man kan identifiera, förebygga och behandla yrkesastma. Anvisningarna grundar sig på internationellt omfattande forskningsmaterial. I Finland exponeras uppskattningsvis tusentals arbetstagare för ämnen som kraftigt irriterar luftvägarna och som kan orsaka yrkesastma som i sin tur försämrar funktions- och arbetsförmågan samt livskvaliteten.

Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.

Study: Prevention and identification of irritant-induced asthma protects work ability15.9.2023 08:30:00 EEST | Press release

The Irritant-induced Asthma project of the Finnish Institute of Occupational Health drew up practical guidelines that help occupational health services and high-risk workplaces identify, prevent and treat occupational asthma. The guidelines are based on internationally extensive research data. It is estimated that in Finland tens of thousands of employees are exposed to substances that cause significant irritation to the respiratory tract and can cause occupational asthma, which can decrease functional and work ability as well as quality of life.

Stöd för arbetsförmågan ska ges även i problemsituationer med inomhusluften14.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote

Frågor om arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften borde behandlas likadant som i andra situationer på arbetsplatsen. Frågan om arbetsförmågan borde tas upp till diskussion på ett objektivt och modigt sätt och i ett så tidigt skede som möjligt. Arbetshälsoinstitutets experter har i samråd med representanterna för arbetsplatserna utarbetat en handlingsmodell för stödjande av arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften och anvisningar om hur modellen ska tillämpas på arbetsplatsen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme