Korkeasaaren eläintarha

Manulinaaras hoitaa ensimmäistä pentuaan Korkeasaaressa

Jaa

Korkeasaaren manuleille on syntynyt ensimmäinen jälkeläinen. Kahden kuukauden ikäinen pentu liikkuu jo reippaasti emonsa seurassa sisätiloissa ja alkaa vähitellen ulkoilla. Aasiasta kotoisin oleva manuli on paksuturkkinen, yrmeästä ilmeestään tunnettu arokissa.

Nelivuotiaan manulinaaraan käyttäytyminen muuttui kesäkuussa; se alkoi viettää paljon aikaa pesäkopissa. Kun koppi päästiin tutkimaan tarkemmin, sieltä löytyi yksi pentu. Lisääntymistä osattiin odottaa, sillä nuori manulipari tapasi ensi kertaa keväällä, jolloin ne parittelivat useita kertoja.

Pentu on nyt kahden kuukauden ikäinen. Se on naaras ja painaa puoli kiloa. Tällä viikolla pentu sai eläinlääkärin tarkastuksessa matolääkkeen ja tunnistussirun. Poikasta pyritään suojaamaan toksoplasma-loiselta, joka on vaarallinen erityisesti alle nelikuisille manuleille.

”Manulinpentu seurailee emoaan ja leikkii emon sille tuomalla ruualla, mikä on harjoitusta siihen, että pentu kasvaa pian pois maitoruokinnasta. Kamerasta seuraamme miten pentu vilistää menemään sisätiloissa ja ulkotarhaankin se kävi jo varovasti kurkistamassa”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth

Emo on syntyjään Saksasta Chemnitzin eläintarhasta ja se muutti Korkeasaareen remontoituun uuteen manulitarhaan viime syksynä. Seuraa se sai tänä keväänä Budapestin eläintarhasta tuodusta vuoden ikäisestä urosmanulista. Manulit ovat yksineläjiä, joten naaras ja uros ovat samassa tarhassa vain kiima-aikoina. Uros elelee normaalisti Kissalaakson takatarhassa, eikä ole vierailijoiden nähtävillä.

Manulien määrä luonnossa on ollut pitkään vähenevä, vaikka Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokitteleekin lajin elinvoimaiseksi. Lajia elää harvalukuisena laajalla alueella Keski-Aasian karuilla ruoho- ja vuoristoaroilla. Manuli kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla turvataan lajin tulevaisuutta. Korkeasaari tukee luonnonvaraisten manulien suojelua tämän syksyn Kissojen Yössä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme