– Jopa Suomessa syntyneillä, joilla sattuu olemaan vierasperäinen nimi, on vaikeuksia päästä työhaastatteluun. Kielitaitovaatimukset on myös usein asetettu liian korkeiksi, sanoo SAK:n puheenjohtaja  Jarkko Eloranta.

Hän toivoo työnantajilta esimerkin näyttämistä.

– Palkatkaa Suomessa asuvia maahan muuttaneita. Jos kansanvälinen ja monimuotoinen työelämä muuttuu normiksi, silloin on myös helpompaa houkutella osaajia muualta Suomeen.

Hallituksen valmistelema tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi, vaan sen on sisällettävä konkreettisia toimenpiteitä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi, vaatii Jarkko Eloranta.

SAK esitti eduskuntavaalien alla useita toimia, joilla maahan muuttaneiden syrjintää työelämässä voitaisiin torjua ja heidän asemaansa parantaa. Tällaisia tehokkaita keinoja olisivat muun muassa alipalkkauksen kriminalisointi ja kanneoikeuden säätäminen ammattiliitoille. Myös työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi tulisi estää ja alihankintaketjuja rajata. 

Rasismia kokeneet maahanmuuttajat eivät tunne oikeussuojakeinoja tai uskalla olla yhteydessä viranomaisiin, minkä takia matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen lisääminen on tarpeellista. Esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaa työelämäasioissa tulisi laajentaa ja lainvastaisissa tilanteissa pitäisi mahdollistaa hyvityksen määrääminen. 

– Valitettavasti näitä toimenpiteitä ei löydy hallitusohjelmasta, sen sijaan siinä on useita työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen asemaa heikentäviä uudistuksia. Toivottavasti hallitus tekee nyt korjausliikkeen, sanoo Jarkko Eloranta. 

Hän korostaa, että hallituksella on keskeinen rooli rasismin ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Huolta ovat herättäneet päättäjien aiemmat kesän aikana julkisuuteen tulleet rasistiset ulostulot. Ne ovat synnyttäneet turvattomuutta eritysesti maahan muuttaneissa suomalaisissa.

– Päättäjät ovat näyttäneet mallia, jota ei voi hyväksyä ja joka pahimmillaan heikentää ihmisten halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Kehityskulku, jossa maahan muuttaneiden ihmisten halventaminen, nöyryyttäminen ja leimaaminen muuttuu hyväksyttäväksi, johtaa vihan kierteeseen ja demokratian heikkenemiseen.

Tutustu SAK:n lausuntoon Valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa valmistelevalle työryhmälle.