STTK:n hallitus: Kolmikannan aitouteen mahdoton luottaa
- Konsensuksen aika on ohi. Työlainsäädäntöön liittyvissä kirjauksissa on huomioitu yksinomaan työnantajapuolen ja elinkeinoelämän tavoitteet, mutta unohdettu työntekijäjärjestöt. Kun hallitusohjelmaan on tavoitteiden lisäksi kirjattu etukäteen keinot, joilla työlainsäädäntöä uudistettaisiin, voi kysyä, mistä lopulta neuvotellaan ja mitkä työntekijäjärjestöjen todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:n mielestä hallitusohjelma on tavoitteissaan hyvin epätasapainoinen ja hyvin epäreilu. Se ennustaa konfliktoituvia työmarkkinoita.
- Esimerkiksi työtaisteluiden rajoittamiseen liittyvissä tavoitteissa hämmentää se, että halutaan saada yksittäiset ihmiset taloudelliseen vastuuseen siitä, että he osallistuvat työtaistelutoimiin. Työsuhdeturvaa halutaan heikentää samalla kun heikennettäisiin työttömän etuuksia. Vientivetoisen työmarkkinamallin kehittäminen huolettaa työelämän tasa-arvon näkökulmasta, Palola luettelee.
Kovin taaperrellen yhteistyönsä aloittaneen hallituksen seuraava koetinkivi on syksyn budjettiriihi. STTK arvioi, että talouteen liittyvissä tavoitteissa hallituspuolueet löytävät helposti sovun, mutta työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden leikkaukset ajavat yksittäiset kansalaiset ahtaalle.
- Hallitusohjelma on hyvin ideologinen, ja puolueiden kestävin liima talous. Työmarkkinauudistukset eivät silti toteutuessaan Suomen taloutta pelasta. Ylipäätään työmarkkinapolitiikan sotkeminen näin voimakkaasti talouden vahvistamiseen on outo yhdistelmä, Palola hämmästelee.
STTK ei hyväksy hallitusohjelman työelämään liittyviä kirjauksia ja pohtii jäsenliittojensa kanssa jatkotoimia.
Miksi osaava Suomi leikkaa koulutuksesta?
Tarve työikäisen väestön osaamisen vahvistamiseksi on jatkuva Suomen haaste. Esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen, digitalisaation eteneminen ja hiilineutraaliin Suomeen liittyvät tavoitteet edellyttävät koko ajan uusia taitoja ja elinikäistä oppimista.
Tätä taustaa vasten hallitusohjelman tavoite lakkauttaa aikuiskoulutustuki on STTK:n mielestä hyvin lyhytnäköistä.
- Se vaikeuttaisi entisestään osaavan työvoiman saatavuutta aloilla, jotka jo nyt kärsivät työvoimapulasta. Jos tuki nyt kohdentuu huonosti tai kasaantuu, tukea pitää kehittää, mutta ei lopettaa, Palola linjaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Palolapuheenjohtaja
Puh:040 509 6030antti.palola@sttk.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Budjetin talouden sopeuttamiskeinot epäoikeudenmukaisia ja tehottomia19.9.2023 22:13:32 EEST | Tiedote
Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa ja on samaa mittaluokkaa läpi hallituskauden. Talouden sopeuttamispäätökset ovat STTK:n mielestä epäoikeudenmukaisia ja tehottomia.
STTK ei hyväksy heikennyksiä työttömyysturvaan15.9.2023 13:56:23 EEST | Tiedote
STTK on antanut lausunnon hallituksen esitykseen työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. STTK ei hyväksy mitään heikennyksiä työttömyysturvaan. Työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen tulee vähentämään merkittävästi ansiopäivärahaan oikeutettujen määrää. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että yhä useampi työtön joutuu turvautumaan perusturvaan ja toimeentulotukeen. Työssäoloehdon euroistaminen, eli muuttaminen tuloperusteiseksi heikentää merkittävästi etenkin pienipalkkaisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaa. Työttömyysetuuden suojaosa on erityisen tärkeä pienipalkkaisille osa-aikatyössä oleville sekä pätkätyöläisille. Tästä syystä STTK vastustaa suojaosan poistoa. Lapsikorotusten poistaminen yhdessä muiden muutosten kanssa muun muassa lisää lapsiperheköyhyyttä ja asettaa useat perheet vaikeisiin toimeentulo-ongelmiin. Työttömyysturvan omavastuuajan pidentäminen aiheuttaa ongelmia erityisesti pienituloisissa kotitalouksissa, joissa ei ole sääs
STTK: Hallitusohjelma on jallitusohjelma11.9.2023 13:05:29 EEST | Tiedote
STTK:n hallitus ei enää luota hallitusohjelmaan liittyvässä kolmikantaisessa työskentelyssä aitoon valmisteluun. Myös maan hallituksen talouspolitiikan lupaukset sulavat. ─ Kyse on puhtaasti siitä, että työ- ja sosiaaliturvaan liittyvässä ”kehittämisessä” halutaan heikentää työehtoja ja työtaisteluoikeutta sekä työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien ja työttömien turvaa. Kun ennen vaaleja painotettiin vahvaa valtiontaloutta ja velanoton hillitsemistä, ensimmäisessä budjettiriihessään hallitus on kuittaamassa kymmenen miljardia lisävelkaa ja keventää hyvätuloisten verotusta muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Hallitusohjelma on jallitusohjelma, ja äänestäjiä on johdettu harhaan, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. Hallituksen tavoite näyttää olevan Suomen nykyisen työmarkkinajärjestelmän romuttaminen niin, että ammattiliitoilta menisi kyky neuvotella työehdoista. ─ Hallitus sanoo haluavansa viedä suomalaisia työmarkkinoita Pohjoismaiden suuntaan. Tosiasiassa hallitusohjelman
STTK: Palkka- ja sopimuspolitiikka tärkeitä työkaluja samapalkkaisuuden edistämisessä5.9.2023 09:43:36 EEST | Tiedote
Tänään on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Työehtosopimusten sukupuolivaikutukset samapalkkaisuuden näkökulmasta -hankkeen tutkimusraportti. Raportissa suositellaan palkka-avoimuuden lisäämistä, kaikkien palkanosien ja etuuksien ottamista kokonaistarkasteluun, sukupuolten tasa-arvon ottamista osaksi neuvottelukulttuuria ja sopimuksiin sekä satsauksia tasa-arvo-osaamisen lisäämiseen sopimusten sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja palkkausjärjestelmissä. STTK kannattaa esitettyjä suosituksia. ─ Esimerkiksi palkka-avoimuuden merkittävä lisääminen on samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisen välttämätön edellytys, juristi Katariina Sahlberg toteaa. Raportin perusteella työehtosopimusten neuvottelukulttuuria olisi kehitettävä siten, että tasa-arvotavoitteet otettaisiin paremmin huomioon. Palkkatasa-arvon näkökulmasta kehittyneimmissäkin sopimuksessa on kehittämistarpeita. ─ Palkka- ja sopimuspolitiikka on merkittävä työkalu samapalkkaisuuden edistämisessä, Sahlberg painot
STTK:n puheenjohtaja Eurooppa-foorumilla: Vain yhteistyö pelastaa Euroopan31.8.2023 10:30:00 EEST | Tiedote
Euroopan on pidettävä kiinni arvoistaan ja Eurooppaa on rakennettava niihin perustuen. Erityisen tärkeää se on nyt, kun maailmanpolitiinen tilanne on kiristynyt muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan takia. Myös ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt koettelevat valtioita ja asukkaita, ja inflaatio kurittaa taloutta ja luo toimeentulo-ongelmia. ─ Demokraattiselle maailmanjärjestykselle ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa, sillä vain siten Eurooppa ja Suomi sen osana voivat menestyä. Se edellyttää ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista myös kauppasuhteissa ja globaaleissa tuotantoketjuissa. Panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaan ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Hän osallistuu tänään Turun Eurooppa-foorumilla yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa järjestettävään paneeliin, jonka teema on Euroopan menestymisen rakennuspalikat. Paneelissa mukana on myös komissaari Jutta Urpilainen. STTK:n mi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme