Pääkaupunkiseudun asukkaiden asenteet ympäristömyönteisiä

Syksyllä 2022 toteutettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen tutkimushanke, jossa tarkasteltiin kaupunkilaisten ympäristöasenteita. Kyselyssä kartoitettiin yleisiä ympäristöasenteita, kuten ilmastonmuutosta koskevia asenteita, näkemyksiä kaupunkikehityksestä ja liikennepolitiikan keinoista, ympäristökäyttäytymistä ja luonnossa liikkumista sekä arvioita lähiympäristön tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista ympäristöön. Edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2017. Uusimmasta tutkimuksesta käy ilmi, että tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnän tärkeydestä oli seudun asukkailla korkealla tasolla ja parantunut edellisestä tutkimuskerrasta.
Suurin osa asettaisi ympäristönsuojelun talouskasvun edelle – huoli ilmastonmuutoksesta kärjistynyt ahdistukseksi etenkin monilla nuorilla
Yleisesti ottaen vastaajien asenteet olivat varsin ympäristömyönteisiä. Kolme neljästä asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu jonkin verran kärsisi. Toisaalta enemmistö katsoi myös, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti. Vastauksien perusteella pääkaupunkiseudun asukkailta löytyy myös uhrausvalmiutta: lähes 80 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin vesien- tai luonnonsuojeluun ja noin 70 prosenttia, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Näiden asenteiden taustalla on väestön vahva huolestuneisuus etenkin globaaleista ympäristöongelmista. Vähintään 80 prosenttia kyselyvastaajista oli vähintään melko huolestunut ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuutoista ja maailman metsien tuhoutumisesta.
Huolestuneisuus ilmastonmuutoksesta seurauksineen on etenkin nuorissa ikäryhmissä kärjistynyt ilmastoahdistukseksi. Kyselyyn osallistuneista 46 prosenttia vastasi tuntevansa usein ahdistusta ilmastonmuutoksen vuoksi. Yleisintä ilmastoahdistus oli nuorilla naisilla (70 prosenttia täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ja vähäisintä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä (runsas kolmannes).
Joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä autotekniikan kehitys nähdään liikenteen ympäristöongelmien ratkaisuina
Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suosiminen ympäristösyistä sai hyväksynnän suurelta enemmistöltä (lähes 80 prosenttia). Myös autotekniikan kehitystä pidettiin tärkeänä keinona ratkaista liikenteen ympäristöongelmia. Yleisesti kannatettiin myös verotuksen käyttöä ohjauskeinona, jotta vähäpäästöiset autot sekä pyöräily yleistyisivät.
Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli jonkin verran heikentynyt viidessä vuodessa. Noin 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia. Myös usko autotekniikan kehityksen mahdollisuuksiin tässä asiassa oli jonkin verran heikentynyt.
Viheralueiden saavutettavuudelle ja laadulle kiitosta, ranta-alueille heikompi arvio
Tutkimuksen mukaan ulkoilu kodin lähellä olevilla luontoalueilla oli erittäin yleistä ja yleistynyt vuodesta 2017. Lähes kaikki vastaajat liikkuivat lähipuistoissa ja -luonnossa vähintään viikoittain ja 40 prosenttia jopa päivittäin. Myös läheiset vesistöt koettiin yleisesti tärkeinä vapaa-ajanvieton kannalta.
Asukkaiden arvioiden mukaan viheralueiden saavutettavuus ja laatu sekä ilmanlaatu olivat keskimäärin hyvällä kannalla kaikissa seudun kaupungeissa. Viheralueiden riittävyyden tiiviisti rakennetuilla alueilla ja ympäristön siisteyden arvioi noin puolet vähintään melko hyviksi. Päävastuun siististä ympäristöstä nähtiin selkeästi olevan asukkailla. Vain 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaat eivät ole päävastuussa siististä ympäristöstä. Noin puolet uskoi, että omat valinnat merkitsevät ilmanlaadussa, sekä omassa altistumisessa ilmansaasteille että ilman saastuttamisessa, kun taas noin 30 prosenttia oli vastakkaista mieltä.
Heikoimman arvion saivat vesistöjen puhtaus ja ranta-alueiden laatu. Koko vastaajakunnasta 40 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa kaupunkinsa vesistöjen tilaan, kun taas lähes yhtä moni (37 prosenttia) vastasi kieltävästi.
Kasvisruuan suosiminen ja lentomatkailun välttäminen yleistyneet
Ympäristöystävällisten käyttäytymismuotojen yleisyys vaihteli. Hävikkiruuan minimointia ja energiaa säästävää pyykinpesua harjoittivat lähes kaikki vastaajat. Myös lämpimän veden säästäminen, sähköä säästävien laitteiden valitseminen ja pidättyvyys uuden tavaran hankinnassa olivat varsin yleisiä tapoja. Suurin muutos edelliseen tutkimukseen oli, että kasvisruuan suosiminen ja varsinkin lentomatkailun välttäminen ilmastosyistä olivat saaneet aiempaa enemmän kannatusta.
Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022 (Jukka Hirvonen)
Lisätiedot:
Tutkija Jukka Hirvonen
Kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelu
jukka.s.hirvonen@hel.fi
Puh. 040 334 4782
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
City Council approves Helsinki section of Vantaa Light Rail28.9.2023 11:02:00 EEST | Tiedote
The City Council decided at its meeting yesterday to approve the Helsinki section of the Vantaa Light Rail line. This means that the other end of the line will terminate in Mellunmäki, Helsinki. The construction of the light rail line infrastructure and related street and cable transfer will cost EUR 15 million for Helsinki.
Fullmäktige godkände Helsingfors del av Vandaspåran28.9.2023 11:01:00 EEST | Tiedote
Stadsfullmäktige beslutade vid sitt sammanträde i går att godkänna Helsingfors del av Vandaspåran. Vandaspåran byggs så att ändstationen för spårvagnen sträcker sig till Mellungsbacka i Helsingfors. Kostnaderna för spårvagnsinfrastrukturen samt för gator och ledningsöverföringar i anslutning till den är 15 miljoner euro för Helsingfors.
Valtuusto hyväksyi Vantaan ratikan Helsingin osuuden28.9.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto päätti eilisessä kokouksessaan hyväksyä Helsingin osuuden Vantaan ratikkaan. Vantaan ratikka rakennetaan siten, että sen päätepysäkki ulottuu Helsingin Mellunmäkeen. Raitiotieinfran sekä siihen liittyvien katujen ja johtosiirtojen kustannukset ovat Helsingille 15 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin osuuden Vantaan ratikan hankesuunnitelmasta27.9.2023 22:03:11 EEST | Tiedote
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 27.9. hyväksyä Vantaan ratikan hankkeen Helsingin osuuden toteuttamisen. Valtuusto päätti hyväksyä myös Pihlajiston ala-asteen ja päiväkodin perusparannuksen.
OmaStadin kolmas kierros alkaa ensi viikolla ehdotuksia ideoimalla26.9.2023 08:39:02 EEST | Tiedote
Helsinkiläiset voivat ideoida 2.–15. lokakuuta siitä, miten kaupunki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuvan budjetoinnin avulla saadaan asukkaiden äänet kuuluville. Tuoreet OmaStadi-kummit jakavat tietoa ja käytänteitä asukkaille. Lisäksi kaupunki ja yhteistyökumppanit järjestävät yhteisiä tilaisuuksia, joissa kaupunkilaiset voivat ideoida ehdotuksia. Ensimmäiset tilaisuudet alkavat jo tällä viikolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme