Ravinteiden lisääntyminen köyhdyttää maaperän siemenpankkeja

"Ravinteiden lisääntymisen ja laidunnuksen vähenemisen tiedetään vähentävän maanpäällisten kasviyhteisöjen monimuotoisuutta. Siemenpankkien ajatellaan ylläpitävän lajien populaatioita maaperässä silloinkin, kun ne vähenevät tai katoavat maanpäällisistä yhteisöistä. Siemenpankit siis lisäävät yhteisöjen ja ekosysteemien resilienssiä eli elpymisen mahdollisuutta", Anu Eskelinen sanoo. "Havaitsimme kuitenkin, että ravinteiden lisäys vähensi monimuotoisuutta myös siemenpankeissa ja teki maanpäällisestä kasvillisuudesta ja siemenpankista samankaltaisempia, mikä osoittaa, että ravinteiden lisäys voi heikentää ekosysteemien palautumismahdollisuuksia siemenpankkien kautta, toisin kuin aiemmin on ajateltu. Nämä tulokset auttavat selittämään, miksi ravinnerikastumisella on usein pysyviä kielteisiä vaikutuksia kasvien monimuotoisuuteen, jotka jatkuvat myös rehevöitymisen loppumisen tai vähenemisen jälkeen", Eskelinen jatkaa.
"Toinen tärkeä tulos on se, että laiduntajien puuttuminen muutti ravinteiden lisääntymisen vaikutuksia siemenpankkeihin, mikä korostaa laiduneläinten tärkeyttä siemenpankeille", sanoo Lauren Sullivan, apulaisprofessori Michiganin osavaltionyliopistosta Yhdysvalloista, joka johti hanketta yhdessä Eskelisen kanssa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi siemenpankkiaineistoa seitsemältä ruohostomaa-alueelta, jotka sijaitsevat neljällä eri mantereella ja vaihtelevat Pohjois-Suomen tundralta Australian puolikuivaan ruohostomaa-alueeseen. Nämä tutkimuskohteet ovat osa maailmanlaajuista Nutrient Network-tutkimusyhteistyöverkostoa (NutNet), johon kuuluu yli 130 ruohostomaa-aluetta eri puolilla maapalloa. Verkosto tutkii kasvinsyöjien ja eri ravinteiden vaikutuksia ruohostomaihin, jotka ovat maailmanlaajuisesti uhanalainen ekosysteemi ja tärkeitä luonnonvaraisille eläimille, laiduneläimille, maataloudelle ja hiilensidonnalle.
"Tällaiset maailmanlaajuiset yhteistyökokeet ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan yleistää yhteisöjen ja ekosysteemien reaktioita erilaisissa ilmasto- ja ympäristöolosuhteissa ja erilaisilla lajeilla. Seitsemältä eri puolilla maailmaa sijaitsevalta kohteelta saadut havaintomme viittaavat siihen, että nämä vaikutukset ovat yleisiä ja läsnä hyvin erilaisissa systeemeissä", sanoo Oulun yliopiston kasvimuseon yli-intendentti Risto Virtanen, joka on myös tämän tutkimuksen kirjoittaja ja kahden suomalaisen NutNet-kohteen päätutkija yhdessä Eskelisen kanssa.
"Yksi näiden tulosten käytännön seurauksista on se, että koska rehevöitymisen seurauksena lajeja katoaa siemenpankista, ekosysteemin luontainen palautumiskyky, resilienssi on alentunut ja elpyminen edellyttää ennallistamista ja ihmisten tekemää siementen lisäystä", Eskelinen sanoo.
Tutkimus julkaistiin Nature Communication -tiedelehdessä heinäkuussa 2023: Eskelinen, A., Jessen, M.-T., Bahamonde, H.A., Bakker, J.D. Borer, E.T., Caldeira, M.C., Harpole, W.S., Jia, M., Lannes, L.S., Nogueira, C., Venterink, H.O., Peri, P.L., Porath-Krause, A.J., Seabloom, E.W., Schroeder, K., Tognetti, P.M., E. Yasui, S.-L, Virtanen, R., Sullivan, L.L. 2023. Herbivory and nutrients shape grassland soil seed banks. Nature Communications 14: 3949. Doi-linkki: https://doi.org/10.1038/s41467-023-39677-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Risto Virtanen, 0503507605, risto.virtanen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimusta ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen parantamiseksi21.9.2023 11:22:15 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tulossa yhä enemmän osa päivittäistä elämäämme. Nykyisellään tekoälyjärjestelmät ovat kuitenkin vielä liian kapea-alaisia, sillä usein niiltä puuttuu sosiaalista ja emotionaalista ymmärrystä, ja niiden käsitys todellisuudesta on rajoittunutta. Oulun yliopistossa ihmisen vahvuuksia digitalisoituvassa maailmassa ja erityisesti ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta tutkitaan monitieteisesti Hybrid Intelligence (HI) -tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma julkistetaan virallisesti 2. Arktisilla tekoälypäivillä Oulun yliopistossa 31.10.–1.11.2023.
Ötököitä, robotteja, unelmien Oulu ja paljon muuta Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä19.9.2023 07:47:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietetään Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella tänäkin syksynä. Perjantaina 29. syyskuuta tutkijamme tarjoavat runsaan kattauksen monipuolista nähtävää, koettavaa ja tekemistä kaikenikäisille.
Mari-Leena Talvitie Kerttu Saalasti -seminaarissa: Hallitus kaksinkertaistamassa päästöttömän energiatuotannon määrää Suomessa18.9.2023 14:00:00 EEST | Tiedote
Kerttu Saalasti -seminaarissa 18.9.2023 käsitellään metalli- ja konepajateollisuuden uudistumista digitalisaation ja erityisesti lisäävän valmistuksen avulla. Prosessin nähdään vaikuttavan keskeisesti myös ympäristökysymyksiin. Raahessa pidettävässä seminaarissa ovat esillä mm. Orpon hallituksen linjaukset vihreän siirtymän vauhdittamiseksi teollisuuden kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta. Seminaarissa jaetaan myös Kerttu Saalasti -palkinto mikroyrittäjyyttä ja yrittävää kulttuuria edistäneestä saavutuksesta.
Vetysiirtymän ja energiamurroksen yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkastellaan uusissa tutkimushankkeissa13.9.2023 11:39:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston vetytutkimus ja energiatutkimus vahvistuvat lähivuosina uusilla tutkimushankkeilla, joissa tarkastellaan energiamurroksen yhteiskunnallisia kysymyksiä yhteisöjen tasolla.
Kyttyrälohien raadoista vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa – kansalaishavaintoja toivotaan edelleen13.9.2023 09:05:47 EEST | Tiedote
Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme