Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry

Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus on työnantajan vastuulla

Jaa

Joka toinen työfysioterapeutti on joutunut erikoistumaan omalla ajalla ja omalla rahalla, kertoo Akava Worksin loppuvuodesta 2022 tekemä selvitys työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen käytännöistä työpaikoilla.

Ero muuhun henkilöstöön on merkittävä. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen kustannukset kuuluvat työnantajalle ja koulutus tulee lukea työajaksi. Eri alojen henkilöstöä on myös kohdeltava tasavertaisesti.

Työfysioterapeutti on erikoistumiskoulutuksen käynyt työterveyshuollon ammattihenkilö

Työterveyshuollossa työskentelevän fysioterapeutin tulee suorittaa 15 opintopisteen mittainen työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun työskentely työterveyshuollossa aloitetaan.

Akava Works selvitti Suomen Fysioterapeuttien, Suomen Psykologiliiton, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Suomen Työterveyshoitajaliiton aloitteesta työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen maksukäytäntöjä ja koulutussitoumussopimusten yleisyyttä. Tutkimuskysely lähetettiin marraskuussa 2022 liittojen jäsenille.

Joka toinen työfysioterapeutti erikoistuu omalla ajalla ja omalla rahalla

Kyselyyn vastasi 119 fysioterapeuttia, joista lähes kaikki olivat suorittaneet tai suorittamassa työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta. Vastaajat edustavat arviolta kolmasosaa kaikista työfysioterapeuteista. Reilu puolet vastaajista työskenteli palkansaajana ja yli kolmannes yrittäjänä. Yli puolet oli työskennellyt työterveyshuollossa jo ennen koulutuksen suorittamista, keskimäärin kaksi vuotta.

Vain puolet palkansaajana työskentelevistä työfysioterapeuteista sai suorittaa koulutuksen kokonaan työajalla. Osittain työaikaa kouluttautumiseen sai käyttää joka viides. Vajaa kolmannes ei saanut käyttää koulutukseen työaikaa ja joutui opiskelemaan omalla ajallaan, joko kokoaikatyön ohella, osa-aikatyötä tehden tai perhevapaan aikana.

Huomionarvoista on, että muut ammattiryhmät saivat suorittaa koulutuksen työajalla fysioterapeutteja useammin. Työnantajat kohtelevat eri työntekijäryhmiä tässä eriarvoisesti, harmittelee Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Psykologeista lähes kaikki saivat käyttää koulutukseen työaikaa. Terveydenhoitajista ja työterveyshoitajistakin vain noin 15 prosenttia joutui opiskelemaan omalla ajallaan.

Työsuhteessa olevista fysioterapeuteista vajaa puolet joutui maksamaan koulutuksensa itse. Ero muihin ammattiryhmiin on selkeä. Psykologien osalta kukaan ei maksanut koulutustaan itse ja työterveyshoitajista ja terveydenhoitajista koulutuksen maksoi itse vain neljännes.

Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus on edellytys työterveyshuollossa työskentelylle. Kyse on sellaisesta erikoistumiskoulutuksesta, joka työnantajan kuuluu työsopimuslain mukaan korvata ja koulutus tulee lukea työajaksi, painottaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.

Työnantajat ovat jopa puolessa tapauksista jättäneet vastuun kouluttautumisesta kokonaan työntekijöille. Fysioterapeutit eroavat muista työterveyshuollon ammattiryhmistä, joiden kouluttamiseen työnantajat ovat osallistuneet selkeästi vahvemmin.

Henkilöstöä sitoutetaan uhkasakon voimalla

Työsuhteessa toimivista fysioterapeuteista, joille työnantaja maksoi koulutuksen, vajaa puolet oli joutunut tekemään koulutussitoumussopimuksen. Sopimuksella sitoudutaan koulutuksen jälkeen työskentelemään sovittu aika saman työnantajan palveluksessa, sopimussakon uhalla. Fysioterapeuteilla sopimuksen kesto oli keskimäärin 20 kuukautta, kun muilla ammattiryhmillä se oli 15–18 kk.

Koulutussitoumussopimukset ovat usein ehdoiltaan täysin kohtuuttomia. Koulutuksen osallistumismaksun lisäksi työntekijälle kohdistuva sopimussakko voi sisältää kaikki ne kustannukset, joita syntyy kun työntekijä on poissa asiakastyöstä kouluttautumisensa vuoksi. Lisäksi sopimusten kesto on aivan liian pitkä, hurjimmillaan useita vuosia, Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Emmi Kivistö hämmästelee.

Työterveyshuollossa ei voi työskennellä kahta vuotta kauempaa ilman asianmukaista pätevöitymiskoulutusta. Työsopimuslaissa todetaan, että jos työnantajalla on velvollisuus tarjota työntekijälle koulutusta, jotta tämä voi tehdä työtä, jota varten hänet on palkattu, koulutuksen on oltava työntekijälle maksutonta. Koulutus on tällöin luettava työajaksi ja mahdollisuuksien mukaan sen on tapahduttava säännönmukaisten työvuorojen aikana.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. Eri ammattiryhmillä ei voi olla erilaisia käytäntöjä työajalla kouluttautumisen, koulutuskustannusten tai koulutussitoumussopimusten keston suhteen, puheenjohtaja Mäkinen painottaa.

Suomen Fysioterapeutit vaatii työterveyshuollon työnantajia korjaamaan toimintaansa siten, että eri ammattiryhmiä kohdellaan erikoistumiskoulutusten käytännöissä tasavertaisesti. Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus on lakisääteinen, joten sen kustannukset kuuluvat työnantajalle ja koulutukseen käytetty aika on luettava työajaksi. Koulutussitoumussopimukset eivät ole työterveyshuollossa tarkoituksenmukaisia. Henkilöstö tulee sitouttaa hyvällä ja arvostavalla henkilöstöpolitiikalla.

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry

Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Kuntoutusyrittäjät: Fysioterapian Kela-korvaukset tulee palauttaa4.5.2023 07:08:14 EEST | Tiedote

Fysioterapian Kela-korvaus kannattaa palauttaa ja korvauksen tasoa korottaa aiemmasta. Yksityisellä sektorilla tarjottavaa fysioterapiaa on tarkoituksenmukaista hyödyntää etenkin niiden terveysvaivojen ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa, jotka eivät vaadi diagnostisia tutkimuksia tai lääketieteellistä tai moniammatillista hoitoa. Näitä ovat etenkin tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule-vaivat) sekä monet muut kansansairaudet.

Mieli voi kuntoutua kehon kautta – ratkaisuja mielenterveyden ongelmiin13.4.2023 13:18:40 EEST | Tiedote

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johdolla toiminut pyöreän pöydän työryhmä esitti hallituskauden lopulla useita ratkaisuja mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi (1). Työryhmä nosti esille etenkin psykososiaalisten hoitojen saatavuuden vahvistamisen, joka sinällään on erittäin kannatettavaa. Yksi tehokkaimmista mielenterveyden ongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoista ei kuitenkaan noussut työryhmän ehdotuksissa esille: fyysinen aktiivisuus ja fyysinen harjoittelu, eli liikunnallisen kuntoutus.

Kustannukset kuriin kuntoutuksella31.3.2023 11:25:31 EEST | Tiedote

Seuraavan hallituksen on ratkaistava vaikeita kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia. Suomen väestö ikääntyy, työikäisten keho ja mieli eivät kestä työelämän vaatimuksia ja kasvava sukupolvi on historiallisen huonossa kunnossa. Samalla valtio velkaantuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua on kyettävä hillitsemään, heikentämättä kuitenkaan palveluiden laatua tai saatavuutta ja pitämällä kiinni osaavasta henkilöstöstä.