Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2023: Finnveran rahoitus yrityksille laski selvästi – vihreän siirtymän ja matkailualan investoinnit nousussa

Finnvera myönsi Pohjois-Suomessa rahoitusta tammi–kesäkuussa 2023 yhteensä 54 miljoonaa euroa (84), laskua edellisen vuoden vastaavasta ajasta 37 prosenttia.

- Rahoituksen kysyntään on selvästi vaikuttanut korkojen ripeä nousu, joka on jarruttanut erityisesti omistajanvaihdoksia sekä uusia investointeja. Edellisvuoden lukuja paisuttivat teollisuuden investoinnit, joita ei vuoden 2023 alkupuoliskolla ole nähty vastaavaan tahtiin. Verrattuna koronaa edeltävään aikaan, rahoituksen myöntö on myös alle tavallisen tason, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.

Teollisuuden urakoitsijoilla on myös ilmennyt ongelmia, jotka liittyvät inflaation aiheuttamiin kustannusten nousuun. Ongelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi joidenkin yritysten taloudellisiin toimintaedellytyksiin.

- Tiedämme, että Kemin biotuotetehtaan rakennustyömaalla toimivilla yrityksillä on ilmennyt runsaasti erilaisia ongelmia. Urakoista on aiheutunut yrityksille merkittäviä taloudellisia tappioita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida. Tiedossa on myös, että joitakin yrityksiä on mennyt konkurssiin melko yllättäen. Työmaa on suuri ja vaikuttaa aluetalouteen monella tavalla suoraan ja epäsuoraan. Ongelmat herättävät myös rahoittajan näkökulmasta huolta, jatkaa Vartiainen.

Kainuun teollisuuden näkymät hyvät, nuoret yritykset kasvussa

Kainuussa muutokset rahoituksen kysynnässä olivat kolmesta maakunnasta pienimpiä. Rahoitusta myönnettiin 9,2 miljoonaa euroa, laskua edellisvuodesta 3 prosenttia. Kainuussa suurin osa rahoituksesta on perinteisesti mennyt teollisuusyrityksille ja näiden rahoituksen kysyntä supistui 14 prosentilla. Kainuulaisilla teollisuusyrityksillä näkymät ovat kokonaisuutena kohtuullisen hyvät. Matkailualan rahoitus nousi edellisvuoden lähes olemattomista lukemista yli miljoonan euron. Valopilkkuina Kainuusta löytyy myös nuoria innovatiivisia yrityksiä, joilla nähdään nyt merkittävää kasvua.

Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla vihreitä investointeja

Pohjois-Pohjanmaalle myönnetyn rahoituksen määrä supistui rajusti, 38 prosenttia edellisvuodesta 33 miljoonaan euroon. Edellisvuonna oli muutamia poikkeuksellisen suuria investointeja, jotka nostivat lukuja. Tämän alkuvuoden rahoituksen myöntö on hyvin lähellä vuoden 2021 tammi-kesäkuuta, jolloin rahoitusta myönnettiin 36 miljoonaa euroa.

- Pohjois-Pohjanmaalla on alkuvuoden aikana näkynyt positiivisesti erilaiset vihreän siirtymän investoinnit. Finnvera on ollut rahoittamassa tuulivoimaloihin liittyviä urakoita sekä uusien biokaasulaitosten rakentamista. Näiden osalta on nähtävissä edelleen positiivisia mahdollisuuksia, sillä Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla runsaasti uusia tuulivoimapuistoja ja hyvä määrä myös biokaasulaitoksia. Finnvera lanseerasi 1.6.2023 uudet InvestEU-takausta hyödyntävät lainat vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, ja näille on ollut kysyntää erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, sanoo Vartiainen.

Rakennusalalla on kaksijakoinen tilanne: asuntorakentamisessa on menossa erittäin hiljaisen syklin vaihe, mutta toimitilarakentamisen saralla on vireillä runsaasti aktiviteettia. Finnvera ei voi rahoittaa perustajaurakointia, joten asuntorakentamisen haasteet eivät ole näkyneet Finnveran asiakaskannassa laajalti. Sen sijaan maarakentamisen ja toimitilarakentamisen hyvä aktiviteetti on pitänyt myös rakentamisen rahoituskysynnän Pohjois-Pohjanmaalla melko tavanomaisena.

Lapin matkailualan yritysten taloustilanne parantunut

Lapissa rahoituksen myöntö putosi alkuvuonna merkittävästi, jopa 55 prosentilla 8,6 miljoonaan euroon. Määrä oli selvästi alle tavanomaisen tason. Vuoden 2023 alkupuoliskolla teollisuuden investointeja ei juuri ollut, ja käynnistyneisiin matkailualan investointeihin ei ole tarvittu Finnveran rahoitusta tavalliseen tapaan. Tämä kertoo ennen kaikkea matkailualan yritysten hyvästä taloustilanteesta.

Matkailualalla käynnistymässä uusi investointiaalto

Matkailuala on ainoa päätoimiala, jossa rahoituksen myöntö kasvoi edellisvuodesta Pohjois-Suomessa. Erityisesti Lapissa saatiin alulle uusia investointeja kunnolla ensi kertaa sitten vuoden 2019.

- Kaksi edellistä talvisesonkia, josta viimeisin oli ennätyksellisen hyvä Lapissa, ovat auttaneet yritysten taseet sellaiseen kuntoon, että monien yritysten on mahdollista tavoitella uutta kasvua uusien investointien kautta. Investointiaallosta on tulossa hyvä. Finnveran rahoitusta tarvitaan nyt aiempaa vähemmän, sillä monet matkailuyritykset ovat taloudellisesti jo niin vahvoja, että pankit pystyvät rahoittamaan niitä entistä enemmän ilman Finnveraa. Siksi Finnveran rahoitus ei välttämättä näytä tällä hetkellä koko kuvaa matkailualan investoinneista, sanoo Vartiainen

Korkojen nousu vaikeuttaa omistajanvaihdosten rahoitusta

Kipeimmin korkojen nousun vaikutus on näkynyt yrityskauppojen rahoituksessa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin tippui Pohjois-Suomen alueella euromääräisesti 60 prosenttia 4,3 miljoonaan euroon ja kauppoja tehtiin kappalemääräisesti 36 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pudotus oli suurinta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Merkittävin syy omistajavaihdosten syy vähenemiseen on rahoituskustannusten nousu.

- Tilanne on huolestuttava, sillä omistajanvaihdosten trendi Pohjois-Suomessa on ollut alaspäin entuudestaan. Pohjois-Suomessa yrittäjien keski-ikä on monilla seuduilla korkea, jonka vuoksi omistajanvaihdoksia tulisi pystyä tekemään itse asiassa entistä enemmän. Olisikin toivottavaa, että yhä useampi uusi aloittava yrittäjä näkisi omistajanvaihdoksen hyvänä keinona ryhtyä yrittäjäksi uuden yrityksen perustamisen sijaan. Se on myös tilastojen valossa vähempiriskinen vaihtoehto, jatkaa Vartiainen

Viennin rahoitus edelleen vaimeaa

Finnveran viennin rahoitus Pohjois-Suomessa on edelleen vaimeaa. Pohjoissuomalaisten yritysten vientikauppoihin myöntämä rahoitus on ollut laskutrendissä pidemmän ajan ja valitettavasti vuosi 2023 ei näytä tuovan tähän muutosta. Finnveran viennin rahoitusta tarvitaan yleensä koneiden ja laitteiden vientiin. Viime vuosien aikana moni tällaista kauppaa harjoittava pk-yritys on myyty ulkomaille eikä uusia pieniä tai keskisuuria vientiyrityksiä ole syntynyt. Pohjois-Suomen tavaravienti on merkittävissä määrin suuryritysten varassa ja kontrasti esimerkiksi Itä-Suomeen on huomattava.

Lisätiedot:

Liite: Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–6/2023 (PDF)