Väitös: Rajakerroksen pystyprofilointi tuo merkittävää lisäarvoa aerosolitutkimukseen
Väitöstyössä tutkittiin, miten meteorologiset olosuhteet vaikuttivat eri lähteistä tulevien aerosolihiukkasten ominaisuuksiin, kun ne kulkeutuvat ilmakehässä. Lisäksi tutkittiin sitä, miten ominaisuudet muuttuvat ilmakehän alimman, maanpinnan kanssa kosketuksissa olevan, osan eli rajakerroksen erilaisissa olosuhteissa.
Ilmakehän aerosolihiukkaset vaikuttavat ilmastoon, ilmanlaatuun sekä ihmisten terveyteen. Aerosolihiukkasten ominaisuudet muovautuvat ilmakehässä erilaisten prosessien ja olosuhteiden, kuten sääolosuhteiden takia. Jotta tulevaisuuden säätä ja ilmastoa voidaan mallintaa tarkemmin, tulee tuntea meteorologisten olosuhteiden vaikutus aerosolihiukkasten ominaisuuksiin.
Väitöstutkimus suoritettiin kahdessa erilaisessa ilmastossa: subtropiikissa ja tropiikissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin aerosolihiukkasten paikan päällä tehtäviä (in-situ) mittauksia, rajakerroksen kaukokartoitusta maanpinnalta käsin (pystyprofilointi) sekä ilmamassojen kulkeutumisreittien mallilaskentaa. Väitöskirja osoittaa aerosolihiukkasten maanpintamittauksien ja rajakerroksen pystyprofiloinnin yhdistämisen tuoman hyödyn aerosolitutkimukseen.
Trooppinen sade poisti tehokkaasti isoja aerosolihiukkasia ilmakehästä
Subtropiikissa Arabiemiirikunnissa tehtiin sekä in-situ-mittauksia että rajakerroksen pystyprofilointia. Näiden menetelmien yhdistäminen auttoi tunnistamaan ne ajanhetket, kun kaukaisista lähteistä kulkeutunutta saastetta sekoittui korkeammalta ilmakehästä alas maanpinnalle. Siitä, miten mustaa hiiltä sisältävien aerosolihiukkasten ja rikkidioksidin (SO2) pitoisuudet muuttuivat eri rajakerrosolosuhteissa, pystyttiin päättelemään, että mustaa hiiltä sisältävien aerosolien lähde oli paikallinen, kun taas SO2 kulkeutui kaukaisista lähteistä mittausasemalle.
Tropiikissa Malediiveilla tutkittiin ilmamassojen kulkeutumisen aikana tapahtuneen sadannan vaikutusta aerosolihiukkasten kokojakaumaan. Tutkimuksessa havaittiin, että sade poisti tehokkaasti halkaisijaltaan yli 100 nm:n hiukkasia. Pienempien, halkaisijaltaan alle 50 nm:n, hiukkasten määrä pysyi samana tai kasvoi hieman, kun kertyneen sateen määrä kasvoi, mutta niiden koko kuitenkin pieneni. Tämä voi selittyä sillä, että sade on poistanut merkittävät poistomekanismit, eli suuremmat hiukkaset, kaasuilta, jotka osallistuvat uusien aerosolihiukkasten muodostamiseen kaasu-hiukkasmuuntuman kautta (sekundäärinen hiukkasmuodostus). Tämä edesauttaa uusien pienempien hiukkasten muodostumista sateen puhdistamissa ilmamassoissa.
Väitöskirja tarkastetaan 25.8.2023 Helsingin yliopistossa
Jutta Kestin väitöskirja ”Impact of local meteorological conditions on aerosol particle properties” (Paikallisten meteorologisten olosuhteiden vaikutus aerosolihiukkasten ominaisuuksiin) tarkastetaan perjantaina 25.8.2023 klo 13.
Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan kampuksen Chemicum-rakennuksessa (A.I. Virtasen aukio 1, Helsinki), salissa A129. Vastaväittäjänä on professori Miikka Dal Maso Tampereen yliopistosta, ja kustoksena toimii professori Katrianne Lehtipalo Helsingin yliopistosta.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilmanlaadun asiantuntija Jutta Kesti, Ilmatieteen laitos, p. 050 566 9144, jutta.kesti@fmi.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
KORJAUS TIEDOTTEESEEN: Syyskuu oli ennätyksellisen lämmin2.10.2023 12:05:17 EEST | Tiedote
Helsingin Kaisaniemessä syyskuu oli aseman 180-vuotisen havaintohistorian lämpimin. Lapissa satoi ensilumi.
Syyskuu oli ennätyksellisen lämmin2.10.2023 11:27:05 EEST | Tiedote
Helsingin Kaisaniemessä syyskuu oli aseman 180-vuotisen havaintohistorian lämpimin. Lapissa satoi ensilumi.
Ukkoskesä oli vaisu, Suomessa havaittiin reilut 70 000 maasalamaa26.9.2023 13:50:08 EEST | Tiedote
Ukkoskaudella salamoi keskimääräistä vähemmän. Eniten salamoi Pohjois-Pohjanmaalla.
Satelliitit auttavat sodan vaikutusten arvioinnissa Ukrainassa22.9.2023 12:16:06 EEST | Tiedote
Satelliittihavainnot osoittavat, että Ukrainan sodan alusta alkaen ilmansaasteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi tyypillisiä arvoja matalampia monissa Ukrainan kaupungeissa sekä monilla teollisuusalueilla ja voimalaitosten ympäristössä. Pitoisuuksien lasku johtuu teollisuuden ja energiantuotannon toiminnan heikentymisestä, ja näihin liittyvästä fossiilisten polttoaineiden kulutuksen laskusta, sekä sodan aiheuttamasta pakolaisuudesta.
Satellites capture socioeconomic disruptions during the 2022 full-scale war in Ukraine22.9.2023 12:16:06 EEST | Press release
Satellite observations show significantly reduced air pollution levels over the major Ukrainian cities, power plants and industrial areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme