Väitös: Sukupuolten tasa-arvo urheilujohtamisessa vaatii uutta ajattelua ja tekoja niin rakenteiden kuin kulttuurin tasolla

Sukupuolten epätasa-arvo urheilun johtoasemissa näyttäytyy niin tilastoissa kuin kokemuksina sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä. Viimeisimmän tilastoinnin mukaan (Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2021, Lehtonen ym. 2022) miehet koostavat 86 prosenttia urheilu- ja liikuntajärjestöjen puheenjohtajista ja 65 prosenttia operatiivisista johtajista.

Marjukka Mikkonen tarkastelee hallintotieteen alan väitöskirjassaan sukupuolten tasa-arvoa urheilun johtoasemissa. Erityisesti Mikkonen tutkii sitä, miksi sukupuolten epätasa-arvo näyttäytyy niin pysyvänä ilmiönä urheilun ja liikunnan päätöksentekoasemissa ja miten sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin edistää näissä tehtävissä.

Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että sukupuolten epätasa-arvo on monitasoinen ongelma, joka on usein sulautunut osaksi kulttuureja ja yhteiskunnallisia rakenteita.

– Tasa-arvon edistäminen on haastavaa juuri tämän monitasoisuuden vuoksi. Aineistossani tuli esiin, miten Suomessa on tehty monia toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Toimien vaikuttavuus, etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana, on kuitenkin ollut melko vähäistä, Mikkonen toteaa.

Tutkimus antoi viitteitä siitä, että sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimet kohdistuvat usein joko naisten ”korjaamiseen”, jolloin toimien tarkoituksena on muuttaa tai evästää naisia sopiviksi nykyisiin urheilun rakenteisiin esimerkiksi lisäkoulutuksella tai toisaalta naisten määrän lisäämiseen yksittäisissä organisaatiossa tai organisaatioryhmissä.

– Väitänkin, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen urheilun johtotehtävissä vaatii toimia, jotka ulottuvat yksittäisten organisaatioiden, urheilujohdon ja jopa urheilusektorin ulkopuolelle, Mikkonen jatkaa.

Tarvitaan lisää tutkimusta paikallisista piirteistä

Vaikka sukupuolen ja urheilujohtamistutkimuksen kenttä on laaja, suuri osa tutkimuksesta on tehty anglosaksisissa maissa, erityisesti Pohjois-Amerikassa. Mikkosen mielestä on kuitenkin tärkeää tutkia myös Suomessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuusteemaa.

Väitöskirjan tulokset loivat kuvaa sukupuolten (epä)tasa-arvosta kontekstuaalisena eli ympäristöstään riippuvana, aikaan ja paikkaan sidottuna ilmiönä. Vaikka ylätasolla tutkimustulokset vahvistivat aiempaa tutkimusta esimerkiksi sukupuolten (epä)tasa-arvon monitasoisuudesta, yksittäiset tekijät vaihtelevat maakontekstista toiseen ja väitöstutkimuksen tulokset haastoivat osaltaan vanhoja teoreettisia käsityksiä.

– Jos meillä ei ole tietoa niistä tekijöistä, jotka estävät tasa-arvoa toteutumasta suomalaisessa kontekstissa, voivat esimerkiksi tasa-arvoa edistävät toimet keskittyä korjaamaan vääriä asioita, Mikkonen avaa tutkimuksen merkitystä.

Mikkosen väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista ja johdantoesseestä, joissa Mikkonen tarkastelee tasa-arvoa ja sen edistämistä eri näkökulmista hyödyntäen eri menetelmällisiä ratkaisuja.

Iisalmelaislähtöinen Marjukka Mikkonen asuu Tampereella ja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 25. elokuuta 2023

Hallintotieteen maisteri Marjukka Mikkosen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Understanding Gender (In)Equality in Leadership Positions in Sport: A Multilevel Perspective tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 25.8.2023 kello 12 alkaen, Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -auditoriossa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii johtamisen professori Janne Tienari Hankenilta. Kustoksena toimii hallintotieteen professori Jari Stenvall johtamisen ja talouden tiedekunnasta.