Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa, että hallituksen listalla ei ole käytännössä yhtään keinoa, jolla hyvätuloiset tulisivat mukaan valtiontalouden talkoisiin.

– Monet ihmiset ja ryhmät kärsivät erikseen tehtyjen päätösten ristikkäisvaikutuksista. Yksi esimerkki on  Helsingissä vuokralla asuva osa-aikatyötä sovitellulla päivärahalla tekevä yh-äiti, johon iskevät niin vuokrankorotukset kuin työttömyysturvan leikkaukset.

– Irtisanomissuojan heikentäminen koskee jokaista, samoin sairaussakko ja lakko-oikeuden rajaaminen. Tämä on täysin suunnitelmallista, koska ensin poistetaan työtaisteluoikeus ja sitten siirrytään paikalliseen sopimiseen eli tässä tapauksessa työnantajan saneluun. Hallitus kutsuu tätä pohjoismaiseen malliin siirtymiseksi, mutta se aikoo laskea siihen kuuluvan työsuhdeturvan ja työttömyysturvan matalimmalle tasolle sekä poistaa siihen kuuluvia uudelleenkouluttautumismahdollisuuksia eli aikuiskoulutustuen. 

Niemi-Laine sanoo, että esitetyillä muutoksilla ei ole mitään tekemistä valtiontalouden alijäämän kanssa.

– Valtiontalouden tasapaino ei kohennu yhtään sillä, että ihmisten irtisanominen on helpompaa. Julkista taloutta voidaan tasapainottaa, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaisesti.

Niemi-Laineen mukaan hallituksen mainostama työllistymispiikki koskee vain noin 2000 ihmistä.

– Heistäkään kaikki eivät todellisuudessa työllisty, vaan häviävät tilastosta esim. takaisinottovelvollisuuden kautta ja osa tuettuun työhön. Näihin hallitus suunnittelee muutoksia. Monet uskovat, että ansiosidonnaisen porrastaminen tuottaa suuren hyödyn, mutta työttömyysturvan leikkaus ei säästä ensi sijassa valtion varoja vaan työnantajan, jolla on työntekijää isompi osuus kassamaksuista. 

Niemi-Laine ihmettelee hallitusohjelman ihmiskuvaa.

– Siitä kuvastuu surullinen ja nuiva ihmiskuva: lähtökohtaisesti olemme laiskoja, mikä luo osaltaan lisää epäluottamusta työnantajien ja -tekijöiden välille.