Helsingin yliopiston saamentutkimuksen opintosuunta juhlistaa syyskuussa kolmikymmenvuotista taivaltaan. Saamentutkimuksen tehtävänä on tuottaa ja välittää ajankohtaista tietoa saamen kielestä ja saamelaisista. Yliopistossa tärkein kohderyhmä ovat olleet opiskelijat, ja kiinnostus syvempää ja analyyttista tietoa kohtaan on ollut pysyvää. Opetuksen keskiössä on saamen kielen opetus, erityisesti pohjoissaamen mutta myös Suomessa puhuttavien inarin- ja koltansaamen.  

-  Saamelaiset ovat nykyään näkyvä ja tunnettu Pohjois-Euroopan alkuperäiskansa, mutta saamelaisuus on edelleen monella tavalla arvoituksellinen, Helsingin yliopiston saamentutkimuksen yliopisto-opettaja Ilona Kivinen sanoo.

-   Saamen kieliä on kymmenkunta ja niiden kautta aukeaa ikkuna saamelaiseen kulttuuriin. Pohjoisen kulttuurin ja ekosysteemin ainutlaatuisuudesta kertovat mm. sadat erilaiset lunta tai lohikaloja kuvaavat sanat ja ilmaisut. Siksi on tärkeää, että myös ei-saamelaisilla on mahdollisuus opiskella ja perehtyä saamen kieleen ja kulttuuriin eri näkökulmista.

Monitieteisen saamentutkimuksen opintokokonaisuuden käynnistäminen 1990-luvun alussa heijasti saamen kielen asemassa ja saamelaisia koskevassa keskustelussa käynnissä olevaa muutosta. Saamelaiset olivat järjestäytyneet, ja saamelaisliike osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaati saamelaisten oikeudellisen aseman parantamista. Saamen kieli oli 1992 hyväksytty viralliseksi kieleksi Suomessa, ja saamelaisten välinen ylirajainen yhteistyö vahvistui nopeasti.

Saamelaisliikkeen kannalta keskeinen ideologia on jo alusta alkaen ollut tietoisuus alkuperäiskansa-asemasta ja siihen liittyvien oikeuksien tunnustaminen. Globaali keskustelu alkuperäiskansoista on tukenut monella tavalla saamelaisuuden vahvistumista ja lisännyt julkista arvostusta, ja tässä myös Helsingin yliopiston saamentutkimuksella on oma tehtävänsä.

Saamentutkimuksen 30-vuotisjuhlaseminaari 8.9. klo klo 12-18, Kielikeskuksen juhlasali, Fabianinkatu 26

Tervetuloa!