Kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta näyttöä siitä, että korpit hyödynsivät ihmisten ruoantähteitä ja nokkivat mammutinruhoja, joita Pavlovin kulttuurin metsästäjät jättivät jälkeensä yli 30 000 vuotta sitten nykyisen Määrin alueella Tšekissä. Tutkimuskohteista löytynyt suuri määrä korpinluita viittaa siihen, että linnut puolestaan olivat yksi lisäravinnonlähde ihmisille. Niistä saattoi myös tulla tärkeitä tuolloin eläneiden ihmisten kulttuurille ja maailmankatsomukselle.

Tutkijatohtori Chris Baumann tekee tutkimusta Helsingin yliopistossa ja Tübingenin yliopistossa ja on julkaissut äskettäin artikkelit Nature Ecology and Evolution -tiedelehdessä ja Archaeological and Anthropological Sciences -tiedelehdessä. Baumann kuvaa tutkimuksen yleistä viitekehystä, joka osoittaa eläinten ja ihmisten rinnakkaiselon alkaneen kauan sitten jo pleistoseenikaudella. Samassa yhteydessä hän toteaa, että tämä kanssakäyminen luultavasti vaikutti varhaisiin ekosysteemeihin.

Samanlainen ravinnon kirjo

Korppien ravintoskaala on erittäin laaja, ja ne ovat uteliaita ja joustavia. Korppien luita on löydetty runsaasti Předmostín, Pavlov I:n ja Dolní Věstonice I:n arkeologisista kohteista Etelä-Määristä. Korppien jäänteiden määrä on siellä tutkijoiden mukaan poikkeuksellinen ajanjaksoon nähden.

Tutkijat epäilivät korppien eläneen ihmisten läheisyydessä, ehkä asutustoiminnan houkuttelemina. Tutkimusryhmä tutki kahdentoista kohteista löytyneen korpin luita ja määritti lintujen ruokavalion analysoimalla typen, hiilen ja rikin vakaiden isotooppien pitoisuuksia luissa.

– Nämä korpit söivät aikakauden ihmisten lailla etupäässä suurten kasvinsyöjien, usein mammuttien, lihaa, Baumann kertoo. – Sen perusteella päättelemme, että ihmisten asutusten läheisyydessä olevat mammutinruhot houkuttelivat lintuja.

Tutkimusryhmän mukaan ihmisten toiminta eläinten ympäristössä veti eläimiä puoleensa. Ihmiset puolestaan tarttuivat tilaisuuteen pyydystämällä korppeja, mahdollisesti höyhenten ja lihan takia. Tällaista näyttöä tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää varhaisia metsästäjä-keräilijäekosysteemejä. Tutkijat esittävät, että korppien käytös oli synantrooppista eli että ne hyötyivät yhteisestä ekosysteemistä ihmismetsästäjä-keräilijöiden kanssa.

Myytti koskemattomasta luonnosta

– Usein oletetaan, että varhaiset ihmiskeräilijät elivät käytännössä koskemattomassa luonnossa ja luonnosta. Se on kuitenkin aivan liian yksinkertainen käsitys. Nyt tiedetään, että ihmisen toiminta vaikutti ekosysteemeihin ja muutti niitä jo ainakin 30 000 vuotta sitten ja että se puolestaan vaikutti merkittävästi muihin eliöihin, Chris Baumann sanoo.

Ihmisten hylkäämät ruoantähteet tarjosivat vakaan ravinnonlähteen pienille haaskaeläimille ja mahdollistivat uusien ihmisen toimintaan pohjautuvien ravinnonhankinnan ekologisten lokeroiden synnyn. Tällaisten lokeroiden hyödyntäminen tehostui ajan myötä, jolloin niistä on todennäköisesti tullut ratkaisevan tärkeitä joillekin lajeille. Samalla näiden eläinten merkitys ihmiskulttuureille kasvoi. Kehityksen mahdollinen sivuvaikutus oli zoonoosien eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien tautien todennäköisyyden kasvaminen.

Julkaisut:

Chris Baumann, Shumon T. Hussain, Martina Roblíčková, Felix Riede, Marcello A. Mannino, Hervé Bocherens: Evidence for hunter-gatherer impacts on raven diet and ecology in the Gravettian of Southern Moravia. Nature Ecology and Evolution, https://doi.org/10.1038/s41559-023-02107-8

Chris Baumann: The paleo‑synanthropic niche: a first attempt to define animal’s adaptation to a human‑made micro‑environment in the Late Pleistocene. Archaeological and Anthropological Sciences, https://doi.org/10.1007/s12520-023-01764-x