Suomen ympäristökeskus

Kansainvälinen tutkijaryhmä ehdottaa maailmanlaajuisen luontoseurantaverkoston perustamista

Jaa

Luontokato on niin laajaa ja etenee niin nopeasti, ettei nykyisillä menetelmillä ja malleilla pystytä vastaamaan tarpeeseen seurata luonnon muutosta. Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi, että perustetaan maailmanlaajuinen biodiversiteetin havaintojärjestelmä. Sen avulla voitaisiin koordinoida luontoseurantoja ja tuottaa tietoa kestävyysmurroksen tueksi.

Kuva: Adobe Stock
Kuva: Adobe Stock

Luonnon monimuotoisuuden muutoksia tulee seurata nykyistä tarkemmin

Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella yksi vakavimmista yhteiskuntien kestävyyttä uhkaavista ilmiöistä maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen ja sitä kuvaavien mallien arvioimiseksi on jo pitkään kerätty havaintoja muun muassa Maailman ilmatieteenjärjestön (WMO) koordinoimien havaintoverkostojen avulla. Tällä on tuettu hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) työtä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tietopohjan eteen tekee työtä tällä viikolla Bonnissa Saksassa kokoontuva hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen paneeli (IPBES). Luontotiedon systemaattiseksi keräämiseksi ei kuitenkaan ole olemassa koordinoitua järjestelmää eikä yhdessä sovittuja mittareita.

Joukko kansainvälisiä tutkijoita ehdottaa arvostetussa Nature Ecology & Evolution -lehdessä (24.8.2023) maailmanlaajuisen seurantaverkoston perustamista.

”Niin yritykset kuin muut yhteiskunnan toimijat pyytävät tutkijoilta tarkempaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista. Joudumme jatkuvasti sanomaan, ettei sellaista tietoa ole kootusti saatavilla, koska kukaan ei koordinoi seurantoja kansallisesti eikä kansainvälisesti”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka on toinen ehdotuksen pääkirjoittajista.

Kansalliset seurannat ovat järjestelmän perusta

Luonnon monimuotoisuus vaihtelee eri alueiden välillä, joten kansalliset seurantaverkostot ovat edellytys laajemmille luonnon tilaa koskeville arvioinneille, joita muun muassa IPBES tekee. Luonnossa tapahtuu jatkuvasti myös edestakaisia muutoksia, joten tietoa on kerättävä vakioiduilla seurantamenetelmillä pitkäjänteisesti, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, jotta muutosten trendit selviäisivät.

Suomessa on kerätty monia edustavia pitkiä aikasarjoja muun muassa metsien ja Itämeren muutoksista, mutta yhteiskunnan tarpeisiin kaivattaisiin monipuolisempaa luontotietoa.

”Suomessa ollaan eturintamassa kehittämässä luontoseurantojen järjestämistä ja luontotiedon avointa käyttöä”, kertoo Vihervaara. Tämän vuoden aikana 17 luontotietoa tuottavaa ja käyttävää organisaatiota ovat järjestäytyneet niin sanotuksi Lukki-ryhmäksi, joka on laatimassa ehdotuksen kansallisen luontotiedon edistämisohjelman käynnistämiseksi.

Myös Euroopassa tehdään nyt paljon luontoseurantoja edistävää yhteistyötä, jota esimerkiksi vihreä siirtymä ja ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttävät. ”Kaikki riippuu lopulta siitä, löytyykö jäsenmailta ja komissiolta riittävät resurssit seurantojen perustamiseksi”, Vihervaara painottaa. ”Mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan, sillä yhteistyölle on laaja tahtotila, kuten kirjoituksemmekin osoittaa.”

Tutkijat ja asiantuntijat tarvitsevat luontotietoa arvioidessaan luonnon tilaa, laatiessaan lajien ja luontotyyppien uhanalaisarviointeja tai raportoidessaan ekosysteemitilinpidon tarpeisiin. Sen lisäksi luontotiedolle on yhä enemmän tarvetta esimerkiksi kuntien ja maakuntien maankäytön suunnittelussa sekä yritysten ympäristövaikutusten tai luontojalanjäljen laskennassa.

”Laadukkaan luontotiedon saatavuus on välttämätöntä, jotta vihreä siirtymä tehdään luonnolle kestävällä tavalla. Ellei esimerkiksi energiamurroksen luontovaikutuksia arvioida ja ehkäistä, voimme ilmastonmuutoksen torjunnassa mennä ojasta allikkoon luontokadon suhteen”, muistuttaa Syken pääjohtaja Leif Schulman ja peräänkuuluttaa eri hallinnonalojen yhteistyötä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Petteri Vihervaara, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251740, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Miljöskadliga stöd bedömdes – orsakandet av naturförlust bör identifieras i beskattningen18.9.2023 11:20:00 EEST | Tiedote

Genom att slopa statens ekonomiska stöd för verksamhet som förstör miljön kan man både förbättra miljöns och statsfinansernas tillstånd. Rapporten Miljöskadliga stöd i Finland. En översikt av stöd som påverkar klimatet och biologisk mångfald (på finska) som Finlands miljöcentral publicerat idag går igenom utvecklingen av bedömningsmetoderna för miljöskadliga stöd och bedömt de skadliga effekterna av stöden särskilt på klimatet och den biologiska mångfalden.

Ympäristölle haitallisia tukia arvioitiin – luontokadon aiheuttaminen olisi tunnistettava verotuksessa18.9.2023 11:00:00 EEST | Tiedote

Poistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavalta toiminnalta voidaan kohentaa sekä ympäristön että valtiontalouden tilaa. Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaisemassa raportissa Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa. Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin on käyty läpi ympäristölle haitallisten tukien arviointimenetelmien kehitystä ja arvioitu tukien haitallisia vaikutuksia erityisesti ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Delta i en enkät som kartlägger betydelsefulla platser i Östersjön11.9.2023 09:11:47 EEST | Tiedote

Tillbringar du tid till havs med att njuta eller arbeta? Är öar, skär, stränder och vikar en del av ditt sinneslandskap eller din livsstil? Finlands miljöcentral (Syke) utreder betydelsefulla platser för medborgarna i havsområden och vid kusten i Finland. Med hjälp av en kartbaserad enkät får forskarna information om platser som är viktiga för människorna och som kan användas som stöd för havsplaneringen. Människors erfarenhetskunskap utnyttjas i arbetet med att identifiera havsområden som är värdefulla med tanke på ekosystemtjänsterna. Enkäten kan besvaras 11.9 –15.10.2023.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme