”Talouden kehitys oli Suomessa suotuisampaa kuin EU-alueella keskimäärin. Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pysyi huhti-kesäkuussa edellisen neljänneksen tasolla”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Samu Hakala sanoo.

Talous kasvoi toisella neljänneksellä etenkin julkisen ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 1,6 % edellisestä neljänneksestä. Yksityinen kulutus kasvoi 0,1 % tammi-maaliskuun tasolta. Kulutusmenot etenkin kestokulutustavaroihin kasvoivat.

”Investoinnit sen sijaan supistuivat ja vienti väheni. Laskevat hinnat pienensivät ulkomaankaupan käypähintaista arvoa sekä viennissä että tuonnissa”, Hakala kertoo.

Toimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

”Teollisuudessa kehitys oli laskevaa kaikilla muilla aloilla paitsi kemianteollisuudessa. Suurinta lasku oli metsäteollisuudessa, jonka volyymi väheni 5,4 prosenttia tammi-maaliskuuhun verrattuna.”

Kaupan toimialat sen sijaan kasvoivat. Myös useilla palvelutoimialoilla nähtiin selvää kasvua.

”Suurinta kasvu oli rahoituksen ja vakuutuksen toimialoilla. Nämä alat hyötyivät korkotason kovasta noususta. Informaation ja viestinnän toimialalla sekä liike-elämän palveluissa tasainen kasvu on jatkunut jo viime vuoden alusta lähtien”, Hakala toteaa.

Työllisten määrä pysyi 2023 huhti-kesäkuussa edellisen vuosineljänneksen tasolla. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,5 %.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi 1,7 % edellisen neljänneksen tasolta.