Lentoliikenteen kasvu jatkui tammi-kesäkuussa 2023. Matkustajamäärien kasvu nosti Finavian lentoliikennetuottoja, mikä paransi yhtiön kannattavuutta. Yhtiön käyttökate ilman kertaluonteisia eriä vahvistui 131 % ja oli 43,2 miljoonaa euroa. Katsauskaudella yhtiö saavutti myös säästöohjelman tavoitteet etuajassa. Koronapandemian seurauksena käynnistetty säästöohjelma sisälsi mm. operatiivisten kulujen ja investointien karsimista 300 miljoonan euron edestä.

Yhtiön liiketulos säilyi edelleen negatiivisena ja oli -14,5 miljoonaa euroa. Pääosa Finavian liikevaihdosta muodostuu lentoliikennetuotoista, kuten lentoyhtiöiden maksamista matkustaja- ja laskeutumismaksuista. Raportoituun tappioon vaikutti erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman alhainen matkustajamäärä Venäjän ylilentokiellon seurauksena. Matkustajien määrä Helsinki-Vantaalla on edelleen vain noin 70 prosenttia koronapandemiaa edeltäneen vuoden 2019 tammi-kesäkuun matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärillä on vaikutus koko Suomeen: Verkostoperiaatteen mukaisesti alueellisen lentoasemien operointikustannuksia on katettu pääasiassa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikennetuotoilla.

‒ Arvioimme, että matkustajamäärät ja sitä kautta Finavian lentoliikennetuotot säilyvät alhaisina Venäjän ylilentokiellon vuoksi vielä pitkään. Maltillisten matkustajamäärien vuoksi Helsinki-Vantaan tuotot eivät kata kaikkien alueellisten verkostolentoasemien operointia tai tulevaisuuden investointitarpeita. Huolimatta siitä, että jatkamme aktiivisesti työtämme uusien lentoyhteyksien käynnistämiseksi sekä toteutamme säästötoimenpiteitä ja muita toimenpiteitä taloudellisesti kestävän toiminnan varmistamiseksi, on lentoasemaverkoston rahoitus vakavan tilanteen edessä, kommentoi Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Tammi-kesäkuun 2023 liiketoimintakatsauksesta käy ilmi, että palautuminen koronapandemiaa edeltäviin matkustajamääriin on ollut hidasta erityisesti Finavian pienemmillä verkostolentoasemilla. Pienten lentoasemien matkustajamäärät ovat laskeneet jo vuosia, eikä näköpiirissä ole tekijöitä, jotka vaikuttaisivat oleellisesti laskevaan trendiin.

Lentoliikenteelle on myönnetty väliaikaista julkista rahoitusta Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Porin ja Savonlinnan lentoyhteyksille. Valtion tuki Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren reiteille päättyy huhtikuussa 2024. Finavia arvioi, että ostoliikenteen jatkaminen vähäliikenteisille kentille aiheuttaisi Finavialle vuosittain noin 20 miljoonan euron tappiot.

‒ Suomen alueellisen lentoliikenteen tuista puhuttaessa olisi hyvä ottaa huomioon myös päätöksen vaikutus Finavian talouteen. Yksikään ilma-alus ei voi turvallisesti laskeutua tai nousta ilman hyvin operoitua lentoasemaa, toteaa Mäki.

Alueelliset lentoasemat ovat matkustajamäärien kehittymisen osalta hyvin epäsuhtaisia: Katsauskaudelle erityisen positiivisesti matkustajamäärät kehittyivät Tampere-Pirkkalan, Rovaniemen ja Turun lentoasemilla suorien kansainvälisten lentoyhteyksien avausten takia. Rovaniemi on jopa ylittänyt vuoden 2019 matkustajamääränsä, jota voi pitää vahvana signaalina Lapin kansainvälisestä vetovoimasta matkailukohteena. Lapin lentoasemista lähes vuoden 2019 tasolle ylsivät Kittilä, Ivalo ja Kuusamo.

FINAVIA OYJ
Viestintä

Liiketoimintakatsaus tammi-kesäkuu 2023.
Lentoliikenteen ajankohtaiset tilastot Finavian Lentoliikenteen tilastot -verkkosivulla.