Rehtori Sari Lindblom: ”Yliopistot kouluttavat osaajia tuntematonta tulevaisuutta varten”

Viime vuosina yhteiskunnat ovat kohdanneet isoja globaaleja kriisejä. Sari Lindblom nosti esiin, miten globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset kehityskulut ovat monimutkaisten tekijöiden summa ja asettavat isoja vaatimuksia yliopistokoulutukselle.
– Vaatii pitkäjänteistä tutkimusta, osaamista ja sen kautta ymmärrystä, kun ratkaisemme maailmanlaajuisia haasteita. Monitahoisten globaalien ja paikallisten haasteiden ratkaisu vaatii monia ratkaisijoita, yhteistyötä ja tieteidenvälisyyttä.
Lindblomin mukaan joustavuus ja kyky mukautua eli resilienssi on olennainen taito niin yksilöille, yhteisöille kuin kokonaisille yhteiskunnille.
– Me koulutamme osaajia tuntematonta tulevaisuutta varten. Tieteen tekeminen on uuden etsimistä ja tieto uusiutuu jatkuvasti, sen takia ratkaisevaa on taito toimia muutosten keskellä. Analyyttisen ja kriittisen ajattelun taidot ja ongelmanratkaisukyky ovat ne taidot, jotka me yliopistoista annamme. Yliopistot ovat toivon tuojia, hän sanoi.
Lindblom korosti myös yhteisöön kuulumisen merkitystä resilienssin syntymisessä.
– Olemme moninainen yhteisö, jossa ei ole sijaa rasismille tai muulle syrjinnälle. On korvaamattoman tärkeää, että jokainen meistä voi kokea olevansa osa yliopistoa.
”Vain osaamistasoa nostamalla ja siihen panostamalla voidaan Suomen menestys taata tulevaisuudessa”
Rehtori Lindblom toi puheessaan esiin sen, että uusi hallitusohjelma sisältää yliopistojen kannalta hyviä päätöksiä, mutta myös epävarmuutta tulevaisuuden suunnasta.
– Hallituksen päätös pitää kiinni korkeakouluindeksistä on elintärkeää yliopistojen toiminnalle. Pitkäjänteinen turvattu perusrahoitus takaa tutkimuksen ja koulutuksen jatkuvuuden. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää on myös sitoutuminen tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, hän totesi.
Sen sijaan toimenpiteet koulutus- ja osaamistason nostamiseksi näyttävät epävarmemmilta.
– Erityisesti esitetyt linjaukset maahanmuuton tiukennuksiin ovat herättäneet huolta yhteisössämme. Olemme maan suurimpia työnantajia, jolla on keskeinen rooli kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa, Lindblom sanoi.
Rehtori Lindblom muistutti, että Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia.
– Vain osaamistasoa nostamalla ja siihen panostamalla voidaan Suomen menestys taata tulevaisuudessa. Siksi maahantulon, oleskelulupien ja Suomeen jäämisen esteitä on purettava määrätietoisesti eikä rakennettava lisää.
***
Rehtori Sari Lindblomin puhe lukuvuoden avajaisissa 4.9.2023
Yhteyshenkilöt
Sari Lindblom
rehtori
rector@helsinki.fi
Taina Värri
johdon assistentti
puh. 0294 122 210
taina.varri@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Dobermannien ja ihmisen sydänlihassairauksien taustalla samoja geenejä20.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme