Eduskunnan lähetekeskustelussa tiistaina oli Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen varsinainen lakiesitys eduskunnalle. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vammaispalvelulakia, kehitysvammalakia ja eräitä muita lakeja. Esityksen mukaan lait siirrettäisiin tulemaan voimaan 1.10.2023 asemasta 1.1.2025. Siirto perustuu Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, mutta hallitusohjelmassa mainitun 1.10.2024 sijaan hallitus esittää uudeksi voimaantulopäiväksi 1.1.2025.

- Tämä on mahdollisimman huono alku eduskunnan syyskaudelle, kun aloitamme palveluiden leikkaamisen vammaisista ihmisistä. Tämä on paniikinomainen esitys Orpon hallitukselta, jonka taustalla ei ole mikään muu kuin säästöjen hakeminen, Aki Lindén suree.

Krista Kiuru huomauttaa, että lausuntokierros järjestettiin kiireisesti ja tavallista lyhyempänä lomakaudella keskellä. Tästä huolimatta lausunnon antoi 121 tahoa, joista yli 70 vastusti hallituksen esitystä. Siirtämistä vastustivat muun muassa asiakasjärjestöt, niiden joukossa kehitysvammajärjestöjä ja muita vammaisjärjestöjä, iäkkäitä henkilöitä sekä lapsia edustavia järjestöjä, sekä lisäksi vanhusasiavaltuutettu, usea työntekijäliitto, kaksi hyvinvointialuetta sekä lausunnon antaneita yksityishenkilöitä.

- Hallituksen sydämen sivistyksestä ja sen puutteesta kertoo se, että ensi töikseen hallitus haluaa säästää vammaisten ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää parannuksia vammaisten henkilöiden oikeuksiin sisältävän vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä ja sen perusteluja ongelmallisena. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu esitti huolensa perusoikeuksien turvaamisesta. Lakiesitys on syytä käsitellä erittäin huolellisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa, sote-valiokunnan puheenjohtajana jälleen toimiva Kiuru painottaa.

Hän muistuttaa, että keväällä juuri perustuslakivaliokunta vaati muutoksia lakiesitykseen.

- On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko perustuslakivaliokunnan linja nyt keväällä linjatuista vaatimuksista lain osalta sen vuoksi, että hallitus ei halua rahoittaa kaikkia edellisen eduskunnan yksimielisesti päättämiä parannuksia.

Puhemiehen toiminta jälleen kyseenalaista

Lindén arvostelee myös eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa lähetekeskustelun alussa.

- Halla-aho keskeytti vammaispalvelulain keskustelun jo ennen kuin sille varattu 45 minuuttia oli käytetty. Muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru ei saanut käyttää vastauspuheenvuoroa debatissa. Keskustelu katkaistiin klo 14.45, mutta kyseisen asian käsittely ei alkanut kello 14.00, vaan noin 14.05, joten puhemies nipisti aikaa noin viisi minuuttia puhemiesneuvostossa linjatusta, Lindén sanoo.

- Korrektia olisi ollut antaa valiokunnan puheenjohtajalle puheenvuoro. Eikö Halla-aho uskaltanut päästää Kiurua ääneen, vai mikä oli totuttujen tapojen rikkomisen syynä? Lindén kysyy.

Kun keskustelu pääsi jatkumaan kello 16 jälkeen, vastuuministeri Kaisa Juuso (ps.) ei jäänyt enää vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin.