THL:n kysely: Asiakkaan kaltoinkohtelua on havainnut lähes puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä – kotihoidossa yleisintä on läheisen tekemä kaltoinkohtelu
8.9.2023 02:00:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä lähes puolet (47 %) raportoi havainneensa asiakkaan kaltoinkohtelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn perusteella kotihoidossa yleisimmin kaltoinkohtelua esiintyy siten, että tekijä on omainen tai läheinen.
Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia raportoi havainneensa omaisten tai läheisten tekemää kaltoinkohtelua. Ympärivuorokautisessa hoidossa eniten raportoitiin asiakkaan toiseen asiakkaaseen kohdistamaa kaltoinkohtelua (44 % ympärivuorokautisen yksiköistä).
Henkilöstön asiakkaaseen kohdentamaa kaltoinkohtelua raportoi 3 prosenttia kotihoidon yksiköistä ja 7 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.
THL:n kyselyyn vastasi toukokuussa toimintayksikköjen esimiehet tai vastuuhenkilöt 2 742 yksiköstä. Vastaukset antavat kuvan ilmiön yleisyydestä yleisellä tasolla, mutta eivät kerro esimerkiksi kaltoinkohtelutilanteiden määrästä.
Suuri avun tarve voi altistaa kaltoinkohtelulle
Vanhuspalveluja käyttävät ovat monin tavoin haavoittuva ryhmä, jonka suuri avun tarve voi altistaa heidät kaltoinkohtelulle
”Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäisestä henkilökuntamäärästä johtuva kiire sekä vakituisen henkilöstön riittämättömyys lisäävät kaltoinkohtelun riskiä hoivayksiköissä. Myös puutteet ohjeistuksessa ja osaamisessa ovat riskitekijä”, sanoo THL:n horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma.
Kotihoidossa kaltoinkohtelun taustalla voi olla läheisen kuormittuminen.
”Palvelujärjestelmää on kevennetty kotihoitoa lisäämällä ja entistä pidemmälle edenneitä muistisairauksia hoidetaan kotona. Yhteiskunnassa ei ole ehkä riittävästi huomioitu tästä omaisille aiheutuvaa kuormitusta. Tulosten perusteella läheisille annettavaa tukea tulisi lisätä”, toteaa THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Muistisairaan läheistä voivat kuormittaa esimerkiksi puolison jatkuva ohjauksen tarve tai käyttäytymisen muutokset.
”Omaiselle olisi tärkeää saada jaksamisen tueksi taukoja. Sairastuneille suunniteltu päivätoiminta antaa läheiselle kaivattuja lepohetkiä. Myös vertaistuki on monelle muistisairaan läheiselle tärkeä apu”, Aalto sanoo.
Kaltoinkohtelua voidaan ehkäistä
Kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi on tärkeää, että toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet havaittujen kaltoinkohtelutilanteiden varalta. Kyselyn perusteella kolmannes yksiköistä ei ollut riittävästi ohjeistanut henkilöstöään asiakkaiden kaltoinkohtelun kohtaamisesta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä.
Kaltoinkohtelu on painava syy ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, jolloin omatyöntekijänä tulee olla sosiaalityöntekijä.
”Edelleen suuri osa kaltoinkohtelusta jää tunnistamatta. Kaltoinkohdelluksi joutunut ei useinkaan halua tai uskalla itse tuoda asiaa esiin. Läheisissä ihmissuhteissa on voinut olla parisuhde- tai perheväkivaltaa jo ennen vanhuspalvelujen asiakkuutta, ja kaltoinkohtelu tunnistetaan, kun kotihoidon ammattilainen seuraa tilannetta säännöllisesti. On keskeistä, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ennakoida riskitilanteita ja havaita kaltoinkohtelu. Lisäksi tarvitaan ohjeistus, miten tilanteessa toimitaan”, Minna-Liisa Luoma sanoo.
Havaittu kaltoinkohtelun suuri määrä edellyttää jatkoselvittämistä.
”Tulisi selvittää tarkemmin, millaista apua kaltoinkohtelua kokeneet ovat saaneet ja tunnistetaanko tilanteet riittävän hyvin. Keskeistä olisi löytää keinoja ennaltaehkäistä kaltoinkohtelua ja tunnistaa riskihenkilöt ja riskitilanteet. Jokaisella iäkkäällä on oltava oikeus turvalliseen elämään”, Anna-Mari Aalto toteaa.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Minna-Liisa Luoma
horisontaalitoiminnon johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7260
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Turvakotien asiakasmäärä kasvoi viime vuonna – myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2025 ennakkotiedoista. Kasvua myös asumisvuorokausissa Ennakkotietojen mukaan viime vuonna asumisvuorokausia kertyi yhteensä noin 113 000, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhden asiakkaan turvakodissa viettämä keskimääräinen aika pidentyi edellisvuodesta yhdellä päivällä. Viime vuonna keskimääräinen turvakotijakso oli 19 päivää, mutta joillakin alueilla muutos edellisvuosiin oli selvästi suurempi. Viime vuonna pisimmät turvakotijaksot olivat Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin turvakodissa, missä jakson kesto oli keskimäärin 28 vuorokautta. ”Rovaniemellä asuntopula on pidentänyt turvakotijaksoja. Jos asiakkaalla on taloudellisia vaikeuksia tai maksuhäiriömerkintä, asuntoa on hyvin hankala saada”, kertoo Lapin turvakodin vastaava sosiaalityön
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme