Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL:n kysely: Asiakkaan kaltoinkohtelua on havainnut lähes puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä – kotihoidossa yleisintä on läheisen tekemä kaltoinkohtelu

Jaa

Vanhuspalvelujen toimintayksiköistä lähes puolet (47 %) raportoi havainneensa asiakkaan kaltoinkohtelua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn perusteella kotihoidossa yleisimmin kaltoinkohtelua esiintyy siten, että tekijä on omainen tai läheinen.

Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.

Kotihoidon yksiköistä 43 prosenttia raportoi havainneensa omaisten tai läheisten tekemää kaltoinkohtelua. Ympärivuorokautisessa hoidossa eniten raportoitiin asiakkaan toiseen asiakkaaseen kohdistamaa kaltoinkohtelua (44 % ympärivuorokautisen yksiköistä).

Henkilöstön asiakkaaseen kohdentamaa kaltoinkohtelua raportoi 3 prosenttia kotihoidon yksiköistä ja 7 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. 

THL:n kyselyyn vastasi toukokuussa toimintayksikköjen esimiehet tai vastuuhenkilöt 2 742 yksiköstä. Vastaukset antavat kuvan ilmiön yleisyydestä yleisellä tasolla, mutta eivät kerro esimerkiksi kaltoinkohtelutilanteiden määrästä.

Suuri avun tarve voi altistaa kaltoinkohtelulle

Vanhuspalveluja käyttävät ovat monin tavoin haavoittuva ryhmä, jonka suuri avun tarve voi altistaa heidät kaltoinkohtelulle

”Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liian vähäisestä henkilökuntamäärästä johtuva kiire sekä vakituisen henkilöstön riittämättömyys lisäävät kaltoinkohtelun riskiä hoivayksiköissä. Myös puutteet ohjeistuksessa ja osaamisessa ovat riskitekijä”, sanoo THL:n horisontaalitoiminnan johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma.

Kotihoidossa kaltoinkohtelun taustalla voi olla läheisen kuormittuminen.

”Palvelujärjestelmää on kevennetty kotihoitoa lisäämällä ja entistä pidemmälle edenneitä muistisairauksia hoidetaan kotona.  Yhteiskunnassa ei ole ehkä riittävästi huomioitu tästä omaisille aiheutuvaa kuormitusta. Tulosten perusteella läheisille annettavaa tukea tulisi lisätä”, toteaa THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

Muistisairaan läheistä voivat kuormittaa esimerkiksi puolison jatkuva ohjauksen tarve tai käyttäytymisen muutokset.

”Omaiselle olisi tärkeää saada jaksamisen tueksi taukoja. Sairastuneille suunniteltu päivätoiminta antaa läheiselle kaivattuja lepohetkiä. Myös vertaistuki on monelle muistisairaan läheiselle tärkeä apu”, Aalto sanoo.

Kaltoinkohtelua voidaan ehkäistä 

Kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi on tärkeää, että toimintayksiköissä on kehitetty toimintamalli tai ohjeet havaittujen kaltoinkohtelutilanteiden varalta. Kyselyn perusteella kolmannes yksiköistä ei ollut riittävästi ohjeistanut henkilöstöään asiakkaiden kaltoinkohtelun kohtaamisesta ja siihen liittyvästä viranomaisyhteistyöstä.

Kaltoinkohtelu on painava syy ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeesta, jolloin omatyöntekijänä tulee olla sosiaalityöntekijä.

”Edelleen suuri osa kaltoinkohtelusta jää tunnistamatta. Kaltoinkohdelluksi joutunut ei useinkaan halua tai uskalla itse tuoda asiaa esiin. Läheisissä ihmissuhteissa on voinut olla parisuhde- tai perheväkivaltaa jo ennen vanhuspalvelujen asiakkuutta, ja kaltoinkohtelu tunnistetaan, kun kotihoidon ammattilainen seuraa tilannetta säännöllisesti. On keskeistä, että henkilöstöllä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ennakoida riskitilanteita ja havaita kaltoinkohtelu. Lisäksi tarvitaan ohjeistus, miten tilanteessa toimitaan”, Minna-Liisa Luoma sanoo.

Havaittu kaltoinkohtelun suuri määrä edellyttää jatkoselvittämistä.

”Tulisi selvittää tarkemmin, millaista apua kaltoinkohtelua kokeneet ovat saaneet ja tunnistetaanko tilanteet riittävän hyvin. Keskeistä olisi löytää keinoja ennaltaehkäistä kaltoinkohtelua ja tunnistaa riskihenkilöt ja riskitilanteet. Jokaisella iäkkäällä on oltava oikeus turvalliseen elämään”, Anna-Mari Aalto toteaa.

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti: Puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä havainnut asiakkaiden kaltoinkohtelua

Yhteystiedot

Minna-Liisa Luoma
horisontaalitoiminnon johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7260
sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Kuvat

Kuviossa on havainnollistettu niiden vanhuspalvelujen toimintayksiköiden määrää, jotka olivat havainneet asiakkaiden kaltoinkohtelua. Luvuista on kerrottu sivun tekstissä.
Yksiköiden osuus kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, jotka olivat havainneet kaltoinkohtelua eri tilanteissa (Lähde: Vanhuspalvelujen tila seuranta, THL 2023).
Lataa

Liitteet

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä21.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote

Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.

Enkäten Hälsa i skolan 2023: Barn och unga belastas av många faktorer – viktigt med tydliga vardagsrutiner och att få hjälp i tid21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote

Enligt färska resultat från enkäten Hälsa i skolan uppger en stor del av barnen och de unga att de mår bra, är nöjda med sina liv och har en bra vardagsrytm. Men en del av välbefinnandet belastas av många olika faktorer, exempelvis sjukdom, ångest, mobbning eller social fobi, som kan ha många bakomliggande faktorer. För att förbättra situationen krävs åtgärder av både skolan och elevhälsotjänsterna.

Kouluterveyskysely 2023: lapsia ja nuoria kuormittavat monet tekijät – selkeät arkirutiinit ja ajoissa saatu apu on tärkeää21.9.2023 02:00:00 EEST | Tiedote

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.

THL: Koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset uudella varianttivalmisteella – hauraimpien ryhmien rokotuksia voidaan aikaistaa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suosittelemat koronarokotteen syystalven 2023 tehosteannokset annetaan uudella varianttirokotteella. THL suosittelee, että syystalven tehosterokotteet annetaan pääasiassa samaan aikaan kuin influenssarokotteet. Hyvinvointialueet voivat oman harkintansa mukaan aikaistaa kaikkein hauraimpien riskiryhmiin kuuluvien rokotuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme