Ei ole leivän voittanutta! – Ensi viikolla vietetään Leipäviikkoa
Suomalaiset ovat innokkaita leivänsyöjiä, ja leipä on aina ollut tärkeä osa suomalaista ruokapöytää. Useat perinteiset sanonnat, kuten "Leipä miehen tiellä pitää" ja "Väärintekijä joutuu leivättömän pöydän ääreen," kertovat leivän keskeisestä roolista suomalaisessa kulttuurissa. Leipä on niin merkityksellistä, että kuuleepa joskus viitattavan kaikkeen ruokaan leipänä. Vanhat sanonnat muistuttavat myös edelleen ajankohtaisesti, että ruokahävikkiä kannattaa aina välttää ja ruokaa pitää kunnioittaa, sillä ”Leipää ne on murusetkin” ja ”Leipää se on leivän kannikkakin.”

Ruisleipä on suomalaisille se kaikkein rakkain, mutta leipäkulttuurimme on uskomattoman rikas! Suomessa on monimuotoinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Suomalainen leipäkulttuuri voidaan jakaa kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Aikaisemmin länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta. Nykyinen leipäkulttuuri on iloisen sekoittunutta, mutta herkullinen, tuore leipä on edelleen vahvasti paikallinen tuote!
Arkeen valitaan usein kaikille maistuva, helposti saatavilla oleva ja vaikkapa valmiiksi siivutettu leipä. Juhlassa tai kiireettömällä aterialla nautiskellaan itse juureen tehtyä leipää tai paikallisen leipomon artesaanituotetta. Taikina kannattaa laittaa kohoamaan kotona syysillan piristeeksi - leipominen on mukavaa puuhaa vaikka perheen tai ystävien kesken!
Viljantuotanto Suomessa
Suomi on maailman pohjoisin viljaa tuottava maa. Viljeltyä alaa Suomessa on yhteensä noin 2,3 miljoonaa hehtaaria ja siitä noin puolet on viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien viljelyssä. Tärkeimmät viljalajikkeet ovat vehnä, ohra, kaura ja ruis – näistä kaikista syntyy myös maistuva leipä! Suomen kasvukausi on lyhyt, mutta intensiivinen. Syksyllä korjattava viljasato viimeistellään kuivaamalla puinnin jälkeen. Suomalainen viljelytapa on kestävä, ja esimerkiksi kasvinsuojeluaineita käytetään meillä maltillisesti ja aina vain tarpeeseen.
Leipä on maistuva, terveellinen ja edullinen valinta. Erilaisia leipälaatuja on runsaasti valittavana! Leipävalinnalla voi vaikuttaa aterian terveellisyyteen ja hintaan. Leivästä saa ruokavalioon tärkeitä kuituja. Kuidun terveysvaikutukset ovat moninaiset: Runsas kuidun saanti ruokavaliossa vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin II diabetekseen.
Leipä jos mikä on paikallinen ja kotimainen tuote – esimerkiksi ruisleipään käytettävän rukiin suhteen olemme lähes omavaraisia! Leipähyllyllä kotimaisesta raaka-aineesta leivotun leivän tunnistaa tutusta, sinivalkoisesta Hyvää Suomesta -merkistä. Kotimaisuutta arvostavan kannattaa olla tarkkana myös kaupan paistopisteillä ja tutkia raaka-aineen alkuperämaa tuoteselosteesta: Leipä saattaa olla leivottu missä tahansa, ja vain paistettu kaupassa.
---------
Leipäviikkoa vietetään viikolla 37 eli 11.-17.9.2023.
Leipäviikon teema tänä vuonna: Leipä sopii moneen menoon, #voikkariapöytään!
Viikolla 37 eli 11.-17.9.2023 vietetään myös Hävikkiviikkoa.
Hyödynnä kuivahtaneet ruisleivät. Ruis-Puolukkapuuron resepti https://www.mtk.fi/-/ruispuolukkapuuro
Lisätietoja: ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, MTK, 040 568 8802
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Kansainvälinen YK:n koulumaitopäivä 27.9. - Koulumaito-ohjelmat edistävät lasten terveyttä maailmanlaajuisesti26.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
YK:n koulumaitopäivä on omistettu painottamaan koulumaidon tärkeyttä lasten ravitsemuksessa. Koulumaito-ohjelmilla on maailmanlaajuisesti keskeinen rooli lasten terveellisen ravitsemuksen edistämisessä, ja koulumaitopäivä on tilaisuus juhlistaa sitä. Kansainvälistä YK:n koulumaitopäivää koordinoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), ja se tuo yhteen ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Budjettiesitys pettymys viljelijöille – valtion pahentama kassakriisi vaatii toimia jo syksyllä20.9.2023 14:41:50 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys vuoden 2024 budjetiksi ei sisällä toimia maatalouden vakavien ongelmien ratkaisuksi. Päinvastoin Orpon hallitus on vetämässä maataloudelta pois 55 miljoonaa euroa, joista Marinin hallitus keväällä päätti helpotukseksi maatilojen kustannuskriisiin. Syksyn tukimaksujen viivästyminen on aiheuttamassa akuutin kassakriisin suurelle joukolle suomalaistiloja. MTK vaatii hallitukselta välittömiä toimia valtion itse aiheuttaman kriisin estämiseksi.
Kouluissa kokataan syksyllä taas kotimaista19.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Kokkaa kotimaista -koulukampanja on ihastuttanut kouluissa jo kolmena syksynä. Yli 30 000 kasiluokkalaista on kokkaillut MTK-yhdistysten toimittamista raaka-aineista herkullisen aterian. MTK:n toiminnassa aktiivisesti mukana olevat toimijat halki Suomen huolehtivat kampanjan jalkauttamisesta ja ruokailon levittämisestä.
Metsänomistajat toimivat Metsämarssin mukaisesti - Monitavoitteinen ja aktiivinen metsänhoito on arvossaan15.9.2023 14:34:06 EEST | Tiedote
Metsänomistajien tavoitteet metsien hyödyntämisessä ovat yleisesti monipuolistuneet. Metsätutka-kyselyn vastausten mukaan yli puolet metsänomistajista asettaa erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen. Näistä metsänomistajista monitavoitteisia piirteitä on valtaosalla ja kolmasosa luokittelee itsensä suoraan joko virkistyskäyttöä tai taloudellista turvaa korostaviksi.
Mediakutsu lounaalle: Tervetuloa mukaan kokemaan ja maistelemaan Kokkaa kotimaista -ruokakasvatusmallin antia tiistaina 19.9. klo 1214.9.2023 13:34:57 EEST | Kutsu
Tervetuloa mukaan kokemaan ja maistelemaan Kokkaa kotimaista -ruokakasvatusmallin antia tiistaina 19.9. klo 12-13.30 MTK:ssa, kahvila Venla, Simonkatu 6, Helsinki. Lounaan valmistaa materiaalin reseptiikan kehittänyt keittiömestari Kati Laszka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme