Tampereen yliopisto

Tutkimushanke FEROXin tavoitteena on parantaa marjanpoimijoiden työoloja

Jaa

Suomen metsissä piilee valtava marja-aarre, josta saadaan talteen vuosittain vain noin 10 %. Sadosta olisi järkevää ja taloudellisesti kannattavaa korjata entistä suurempi osa. Marjastus on kuitenkin hidasta ja aikaa vievää käsityötä, ja suurin osa ammattipoimijoista on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka eivät puhu suomea eivätkä tunne paikallista kulttuuria tai luontoa. Tampereen yliopiston tutkijoita on mukana kansainvälisessä ryhmässä, joka hyödyntää tekoälyä, dataa ja robotiikkaa marjanpoimijoiden työolojen parantamiseksi ja keräilyn tehostamiseksi.

Kolme ihmistä marjametsässä huomioliivit päällä.
FEROXin tutkijat tutkivat testipaikkaa Itä-Suomessa. Kuva: Paul Chippendale. Paul Chippendale

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoittamassa FEROX-hankkeessa (Fostering and Enabling AI, Data, and Robotics Technologies for Supporting Human Workers in Harvest Wild Food) käytetään erilaisilla antureilla varustettuja autonomisia drooneja tietojen hankkimiseen ja 3D-mallien rakentamiseen metsistä. Kerätystä datasta rakennetaan tekoälymalleja, joiden avulla poimijat voivat arvioida tarkasti marjojen sijainnin, määrän ja lajikkeet.

– Lisäksi FEROX-projekti tarjoaa luonnonmarjojen poimijoille navigointi- ja paikannuspalveluita sekä fyysistä tukea kuten drooneja poimintaämpäreiden noutamiseen. Näin parannetaan heidän työolosuhteitaan ja lisätään luottamusta, sanoo tutkija Ines Robles Tampereen yliopistosta.

FEROX-projektin tulokset avaavat eurooppalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia tehomaatalouteen kehitettyjen ratkaisujen mukauttamiseen sekä globaalin kestävän kehityksen tukemiseen turvallisen ja kestävän marjankorjuun teknologiatoimittajina.

FAST-Lab vastaa teknisestä kehityksestä

FEROXin kumppanina toimiva Tampereen yliopiston FAST-Labin (Future Automation Systems & Technologies Laboratory) tutkimusryhmä osallistuu muun muassa ohjelmistojärjestelmien vaatimusten keräämiseen, arkkitehtuuriin ja suunnitteluun, johtaa ydinkehitykseen ja mukauttamiseen liittyviä toimia sekä osallistuu kalustonhallintajärjestelmien kehittämiseen.

– Tekoälyn, datan ja robotiikan käyttöönotto alalla, jossa niitä ei tyypillisesti ole hyödynnetty, tehostaa luonnonmarjojen poimintaa ja parantaa poimijoiden toimintaolosuhteita yleensä. Tämä yhdistettynä Suomen metsien sekä muiden Keski-Euroopan maiden ja Pohjoismaiden valtavaan hyödyntämättömään potentiaaliin tarjoaa hienon mahdollisuuden taloudellisesti kannattavampaan sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään marjankorjuuseen, toteaa FAST-Labin johtaja, professori Jose L. Martinez Lastra.

Syyskuussa 2022 alkaneessa kolmivuotisessa FEROX-hankkeessa Tampereen yliopisto tekee yhteistyötä seitsemästä eri maasta lähtöisin olevien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten kanssa. Kotimaisista toimijoista mukana ovat Arktiset Aromit ry ja Maanmittauslaitos. 

Lue FAST-Labin verkkosivuilta lisää ajankohtaista tietoa FEROXin hankkeesta ja muista tutkimushankkeista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Jose L. Martinez Lastra
040 779 4748
jose.martinezlastra@tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Kerrostaloasukkaiden mieltymysten toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuksia asuntojen tuleviin tilamuunnoksiin25.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote

Mitkä tekijät korostuisivat, jos asuinkerrostaloja kehitettäisiin asukkaiden ehdoilla? Entä mitä on huomioitava, jotta myös käyttäjät voisivat tehdä tilamuunnoksia asunnoissaan? Arkkitehti SAFA Sini Saarimaan väitöstutkimuksessa selvisi, että tietyt asuinkerrostalon ominaisuudet sekä tukevat miellyttävyyttä asukkaan näkökulmasta että mahdollistavat tilamuunnoksia asukkaille vaihtelevissa tilanteissa. Saarimaan mukaan nämä ominaisuudet ansaitsisivat enemmän huomiota suomalaisessa asuinkerrostalotuotannossa.

Väitös: Lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla on yhteys aikuisiän fibromyalgiaan22.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Varinen selvitti väitöstutkimuksessaan fibromyalgiapotilaiden liitännäissairauksia, kokemuksia terveydenhuollosta ja oireyhtymälle altistavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvisi, että negatiiviset kokemukset, kuten koulukiusaaminen, ovat yhteydessä oireyhtymän puhkeamiseen. Terveydenhuollossa fibromyalgiapotilaat kohtaavat epävarmuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme