Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia vuodesta 2022. Nousu ilman sähköenergiaa oli 7,1 prosenttia (vuonna 2022: 4,7 prosenttia).  Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, jätehuollon 5,9 prosenttia, ja vesikustannus 4,2 prosenttia. Sen sijaan keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 prosenttia, ja kiinteistösähkön vertailukustannus laski 24 prosenttia.

Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on isoja eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat miltei kaikissa kunnissa, mikäli sähköenergian kustannuksen laskennallinen lasku jätetään huomioimatta. Pienimmillään vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla, ja suurimman nousun ollessa noin 19 prosenttia. Kun sähköenergiakustannus huomioidaan, vaihteluväli on -4 prosentista +13 prosenttiin.

Helsinki, Järvenpää, Hämeenlinna vertailun kalleimmat – Kempele, Pietarsaari, Kokkola ja Salo edullisimmat

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa. Helsingin vertailukustannukset hätyyttelevät jo neljän euron neliörajaa kuukaudessa (3,96). Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa oltiin 3,80 euron tienoilla. Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,23 euroa/m2/kk.

Edullisessa päässä ovat Kempele, Pietarsaari, Kokkola ja Salo. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,61 euroa neliöltä kuukaudessa. Pietarsaaressa vertailulukema on 2,74, ja Kokkolassa 2,76.

Kustannusmuutokset vaihtelevat suuresti kaupungista toiseen

Vertailussa eniten kustannukset nousivat Forssassa, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä (tässä järjestyksessä). Jos mittatikkuna on kaikkien Indeksitalokustannusten nousu, neljän kärkinousijan kustannusmuutos osuu haarukkaan 9 - 13 prosenttia. Mikäli verrataan muutosta ilman sähköenergiakustannusta, muutoshaarukka on peräti 13 – 19 prosenttia. Suhteellista nousua korosti näissä kaupungeissa eritoten kaukolämpö.

Positiivista on se, että vertailussa mukana olevista kaupungeista kahdeksassa kokonaiskustannukset ilman sähköenergiaa nousivat alle kaksi prosenttia, ja sähköenergiakustannus huomioiden jopa laski hivenen. Näitä kuntia ovat seuraavat: Salo, Espoo, Pietarsaari, Varkaus, Kokkola, Rovaniemi, Kirkkonummi ja Lappeenranta. 

Perheasunnossa vuodessa jo yli 1400 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa

Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 280 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 820 euroa. Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli 350 euroa edellisvuoteen verrattuna.

Sähköenergia halventunut, perusmaksut ja siirtohinnat nousseet

Sähkömarkkinoilla vaihtelut ja muutokset ovat olleet erittäin suuria Venäjän sotatoimien aloituksen jälkeen. Vuonna 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia. Vuodenvaihteen 2022/2023 korkeat hinnat asettuivat Suomessa lämpimän talvikauden, tuulivoiman ison tuotantomäärän, sähkönsäästötoimenpiteiden sekä Olkiluoto 3-voimalan säännöllisen tuotantoajon alkamisen seurauksena. Vertailussa sähköenergian hinta on tälle vuodelle 34 prosenttia viime vuotta matalampi. Sen sijaan siirron perusmaksu on noussut keskimäärin 5,7 prosenttia, siirron verkkohinta 4,2 prosenttia ja energian perusmaksukin 2,6 prosenttia edellisvuodesta.

Nousua kaikissa kustannuserissä

Jätehuollon vertailukustannusten muutoksissa heijastuu jätelainsäädännön tuoreiden muutosten toimeenpano kunnissa. Tämä näkyy vertailulukujen isoina muutoksina suuntaan ja toiseen. Keskimääräinen muutosprosentti on +5,9 prosenttia.  Keskimäärin nousua oli eniten sekajätteessä, kun taas biojätteen kohdalla keskimääräinen vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen perus-/ekomaksun nousu oli 11,9 prosenttia. Kolme kaupunkia laski perusmaksuaan, ja 19 kaupunkia nosti sitä.  

Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia, mikä on miltei kaksinkertainen vauhti edellisvuoteen verrattuna. Kovimmat nousut osuivat nyt Kouvolaan, Kirkkonummelle, Raaheen ja pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin, joissa kaikissa vesi kallistui vertailussa runsaat 10 prosenttia. Viidessätoista kaupungissa kuitenkin vesikustannus pysyi edellisvuoden tasolla.

Kaukolämmön keskikustannus nousi 9,4 prosenttia viime vuodesta. Nousun laajuutta ja jyrkkyyttä kuvaa se, että peräti 42 kaupungissa 59:stä kaukolämmön vertailukustannus nousi viisi prosenttia tai enemmän. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Järvenpäässä, Tuusulassa, Forssassa ja Hyvinkäällä, joissa nousua oli peräti neljänneksen verran edellisvuodesta. Helsingissäkin jatkui edelleen jyrkkä kallistumistrendi, vuosimuutoksen ollessa miltei 22 %. Miltei puolessa kaupunkeja nousu oli kaksinumeroinen. Miinusmerkkisiä muutoksia oli tänä vuonna kuitenkin edellisvuotta enemmän, neljä kappaletta: Espoossa ja Kirkkonummella vertailukustannus laski 5,9 prosenttia, Salossa 3,7 prosenttia sekä Valkeakoskellakin 0,7 prosenttia.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, ja tontin kiinteistövero puolestaan 0,2 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin erittäin harvoissa kaupungeissa. Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä 9,4 prosenttia. Vaasassa rakennuksen kiinteistöveroprosenttia laskettiin, ja Raahessa nostettiin. Vaasa oli ainut, jossa Indeksitalon rakennuksen kiinteistöverorasitus laski vuonna 2023.

Suurissa kaupungeissa Espoossa, Porissa ja Jyväskylässä kaikkein maltillisinta kustannuskehitystä –Helsingissä, Lahdessa ja Turussa suurimmat nousut

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,6 prosenttia vuodesta 2022. Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Helsingissä, Lahdessa ja Turussa.

Espoon kustannuskehitys oli kaikkein maltillisinta vertailussa. Porin vertailukustannukset kehittyivät kolmatta vuotta erittäin maltillisesti.

Helsinki on edelleen kasvattanut kustannuksissa kaulaa myös suurimpiin kaupunkeihin verrattuna. Helsingissä on kallistunut keskimääräistä enemmän tänä vuonna kaukolämpö ja vesi. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,63 eurosta peräti 3,96 euroon.

Helsingin kustannusnousu on jatkumassa myös tästä eteenpäin. Kaukolämmön energiahinta nousee 3,3 prosenttia vuoden 2023 neljännelle neljännekselle, ja mikäli ensi vuoden valtion talousarviossa mukana oleva maapohjan kiinteistöveroprosentin nousu toteutuu valtiovarainministeriön esittämän mukaisesti, se yksin toisi Helsinkiin peräti kuusi prosenttia Indeksitalon kustannuksia lisää. Maapohjan ja rakennuksen kiinteistöveron näköpiirissä olevat nousut tekisivät jo 25 senttiä lisää kuukausikohtaiseen neliökustannukseen vuonna 2024.  

Suurimmista kaupungeista edullisimmat kustannuslukemat ovat edelleen Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,84 euroa. Porissa lukema on 2,90 ja Vantaalla 3,02 euroa. Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo nousi edellisvuoden 3,14 eurosta 3,23 euroon.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuodesta 2021 lähtien sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2023 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä.

Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2022 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,38 e/m2/kk). Sähkösopimusten muutosten eritahtisuus tuo suurtakin eroa taloyhtiöstä toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2023, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.