Suomalaisinnovaation avulla uutta tietoa ikiroudan sulamisesta - yksinäinen myskihärkä yllätti tutkijat autiosaarella
Ikiroudan sulamisvedet voivat kiihdyttää kasvihuonepäästöjä entisestään. Tutkijat keräsivät tarkkaa tietoa selässä kannettavalla laserkeilaimella arktisessa jäätikkölaaksossa Kanadassa. Suomessa kehitettyä innovaatiota hyödynnetään ympäri maailmaa ja sitä käytetään nykyisin esimerkiksi kuusen kirjanpainajatuhojen havaitsemisessa ja metsäpaloriskien arvioinnissa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, miten arktinen ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen, tulvimisen, ikiroudan sulamisen ja muiden ilmiöiden vaikutuksesta vertaamalla 60 vuoden takaisia ilmakuvia laserkeilaimella saatavaan dataan. Tutkimustulokset julkaistiin 12. syyskuuta Nature Communications -julkaisussa. Tutkimuksessa selvisi, että tutkitulla alueella ikiroudan sulamisen seurauksena sulamisvesien purkautumisiverkostojen syventyminen ja laajeneminen voi kiihdyttää kasvihuonepäästöjä entisestään.
- Tuotimme laaksosta digitaalisen mallin ja huomasimme virtaussimulaatioon perustuen, että tulvavesien kulkeutuminen jäätymisen ja sulamisen seurauksena syntyneiden polygonimuodostelmien läpi lisää eroosion ja kanavien kehittymisen todennäköisyyttä, kertoo Simon Fraser Universityn apulaisprofessori Shawn Chartrand.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori Antero Kukko osallistui vuonna 2019 retkikunnan tutkimukseen Axel Heibergin saarella Kanadan arktisessa osassa Myskihärkälaaksoksi (Muskox Valley) nimetyllä alueella. Kukon roolina oli mahdollistaa maaston tarkka mallinnus kannettavalla laserkeilaustekniikalla.
- Reppukeilaimen tuottamalla tiedolla voi tehdä tutkittavasta ympäristöstä tarkan kartan ja 3D-mallin. Käytössämme olleella kaksikanavaisella laserkeilaimella voi analysoida myös pinnan koostumusta ja materiaaleja. Tarkoituksena on tuottaa tutkittavasta kohteesta mahdollisimman täydellinen ja aukoton kolmiulotteinen kuva. Liikkuva keilaustapa mahdollistaa tämän, Antero Kukko kertoo.
Laserkeilausreppu keksittiin tutkimuksen tarpeisiin – nyt käytössä ympäri maailmaa
Alun perin laserkeilausrepun ensimmäisen version kehittivät vuonna 2011 Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen, jotka tarvitsivat ratkaisun maaston muotojen mittaamiseen tehokkaasti laajoilta alueilta vaikeakulkuisessa maastossa.
Sittemmin reppukeilaimesta on kehitetty maailmalla erilaisia versioita ja se on levinnyt myös kaupalliseen käyttöön, muun muassa rakentamisen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun.
Reppukeilaimen käyttö tutkimukseen eri kohteissa maailmalla antaa tutkijoille hyödyllistä tietoa esimerkiksi mittausjärjestelmien suorituskyvystä ja kehitystarpeista eri sovellusalueilla.
- Tällä hetkellä teemme tutkimusta esimerkiksi kuusen kirjanpainajatuhojen havaitsemisessa ja metsäpaloriskien arvioinnissa yhdessä eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimusryhmien kanssa Espanjassa, Portugalissa, Itävallassa ja Tsekin tasavallassa. Kehitämme myös laserkeilausmenetelmää lumen ja jäätiköiden pinnankarkeuden määrittämiseksi Etelämantereella satelliittihavaintojen tulkintaa varten yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Suunnittelemme myös uutta matkaa pohjoiseen Ellesmeren saarelle ensi kesänä, Kukko kertoo.
Paikkatietokeskuksen laserkeilaustutkimus on alansa viitatuimpia maailmassa. Reppukeilaimen myötä avautuvat yhteistyömahdollisuudet edistävät alan tutkimusta Suomessa.
Myskihärkä seurasi tutkijoiden työtä
Tutkimusretki arktisella alueella onnistui hyvin. Kenttätöissä voi kuitenkin tulla vastaan yllättäviäkin tilanteita, jotka ratkaistaan paikan päällä.
- Myskihärkälaaksoa mitatessamme teimme työtä sananmukaisesti myskihärän olohuoneessa. Jäätikön ja lumen sulamisvesi virtaa ajoittain laakson pohjalla, jonka ansiosta siellä on paikoin tuoretta ruohoa. Erään kumpareen takana törmäsimme kiinnostuneeseen myskihärkään, joka lopulta onneksi pysytteli riittävän kaukana, että saimme työt tehtyä - tosin jouduimme odottelemaan helikopterin saapumista, jotta saimme tavaramme noukittua, ne kun jäivät vähän turhan lähelle myskihärkää, Kukko sanoo.
Lisätiedot
Antero Kukko, tutkimusprofessori, kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI
etunimi.sukunimi@nls.fi
+358 5040 94696
Tutkimusmatka 2019 tehtiin Suomen Akatemian rahoittaman laserkeilauksen huippuyksikön rahoittamana. Laserkeilausrepun kehitykseen ja tutkimukseen tehty työ on rahoitettu Akatemian tutkijatohtoriprojektissa “ Multi-spectral personal laser scanning for automated environment characterization” (300066).
Kuvat



Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Tähtitaivaan aiheista ja satelliittipaikanmäärityksestä tuttu tutkija Markku Poutanen jää eläkkeelle Paikkatietokeskuksesta – tervetuloa päätösluennolle to 30.11.30.11.2023 06:48:00 EET | Tiedote
Professori Markku Poutasen ura ulottuu viidelle vuosikymmenelle. Laajalle yleisölle Poutanen on tullut tutuksi Kuukauden tähtitaivas -radio-ohjelmasta Yleltä. Poutanen on jäämässä eläkkeelle työstään Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja pitää sen päätteeksi luennon, jossa kuullaan sattumuksista, jotka toivat tähtitieteilijän geodesian pariin, ja mitä kaikkea vuosikymmenten aikana on tapahtunut.
Suomessa tehdään digitaalinen vesistö, joka toimii ruudulla samaan tapaan kuin oikea – päätöksenteon ennakointi helpottuu28.11.2023 06:51:08 EET | Tiedote
Päätösten vaikutusta vesistöihin voidaan tulevaisuudessa ennakoida nykyistä paremmin, kun luonnosta tuotetaan lisää entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa digitaalista tietoa sekä tiedon saatavuutta parannetaan. Suomeen perustettava veteen erikoistunut huippuosaamisen keskittymä Digitaaliset vedet -lippulaiva kehittää ratkaisuja vesivarojen turvaamiseen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on mukana luomassa vesistöistä digitaalista mallia.
Loska innostaa tutkijoita: itseajava auto voi tunnistaa pian tien liukkaat kohdat15.11.2023 06:36:20 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n itseohjautuva auto kulkee liikenteessä ja kerää tulevalla talvikaudella tietoa haastavista liikenneolosuhteista. Sen avulla tutkijat kouluttavat tekoälyä tunnistamaan esimerkiksi ajoradalla edessä olevat liukkaat kohdat ja muut ajoa hankaloittavat tekijät, jotta autonomiset autot voivat kulkea tulevaisuudessa talvisissakin sääolosuhteissa.
Taloyhtiöille tukea huoneistotietojärjestelmään siirtymisessä. Maanmittauslaitos auttaa myös Mikkelissä.13.11.2023 07:55:00 EET | Tiedote
Maanmittauslaitos tarjoaa tukea pienten taloyhtiöiden osakeluetteloiden siirtoon. Tule Osakeluettelon siirron apuklinikalle Itä-Suomen Taloyhtiöpäiville Mikkeliin 22.11.2023.
Övergången till bostadsdatasystemet kräver framförhållning av disponenterna9.11.2023 07:45:23 EET | Tiedote
Husbolagens överföring av aktieböcker till Lantmäteriverkets elektroniska bostadsdatasystem före tidsgränsen vid årsskiftet håller god fart. Överföringen är en extra ansträngning för disponenterna vid sidan av det löpande arbetet och deras arbetsinsats behövs även framöver när systemet vidareutvecklas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme