Väitöskirjassaan Making gains from ‘good oppressors’. Global South states contesting, instrumentalising and negotiating responsible business in the UN and Tanzania Eva Nilsson käsittelee globaalin etelän maiden suhtautumista yritysvastuuseen.

Vaikka tällä hetkellä on olemassa suhteellisen paljon tutkimustietoa siitä, miten vastuullinen ja vastuuton liiketoiminta vaikuttaa ihmisten elämään Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa, tiedämme hyvin vähän siitä, miten näiden alueiden valtiot suhtautuvat yritysvastuuseen ja miten se on politisoitu kansainvälisellä ja kansallisella tasolla.

Nilsson on tutkinut suurta kaasuinvestointia Tansaniassa, jossa ovat mukana muun muassa Shell, Equinor ja ExxonMobil. Hän on myös analysoinut Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) yritysvastuusta käytyjä keskusteluja 1990-luvun alusta tähän päivään saakka.

- Kansainvälisellä tasolla tapahtui suuri mullistus 30 vuotta sitten, kun teollisuusmaat, Eurooppa etunenässä, alkoivat toteuttaa vastuullista yhteistyötä yritysten kanssa keskeisenä tapana torjua köyhyyttä ja tukea kestävää kehitystä. Globaalin etelän maat suhtautuivat muutokseen aluksi skeptisesti, mutta ovat sittemmin sopeutuneet, yrittäneet hyötyä tilanteesta ja korostaneet, että heillä tulee olla valta päättää, mitä yritysvastuuseen sisältyy, Nilsson sanoo.

Tansaniassa tehty tutkimus osoittaa, että valtio haluaa ohjata sekä keskushallinnon että kuntien tasolla sitä, millaisia vastuullisuusprojekteja suuryritykset toteuttavat. Ohjauksen kautta valtiolliset toimijat pystyvät varmistamaan, että hankkeet tukevat paikallisia palvelutarpeita tai että ne tuottavat resursseja vallassa oleville yksityishenkilöille ja yrittäjille.

- Pahimmassa tapauksessa yritysvastuutoimintaa voidaan johtaa niin, että se edistää korruptiota, mutta parhaimmillaan se voi avata uusia mahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja työntekijöille, Nilsson huomauttaa.

Tansaniassa poliitikot ovat halunneet osoittaa äänestäjille, että langat ovat heidän käsissään ja he päättävät, miten ulkomaiset investoijat hyödyttävät maan sosioekonomista kehitystä. 

- Tansaniassa, kuten monissa muissakin Afrikan maissa, on otettu käyttöön lainsäädäntöä, joka sääntelee ulkomaisille yrityksille, , miten suuren osan henkilöstöstä ja alihankkijoista täytyy olla paikallisia. Lisäksi yritysten täytyy saada valtiollisilta toimijoilta vihreää valoa vuosittaisille vastuullisuusohjelmilleen, Nilsson kertoo.

Voit lukea väitöskirjan kokonaisuudessaan täältä.

Eva Nilssonin väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 22.9. klo 12 Hankenilla (auditorio Futurum) ja tilaisuutta voi seurata myös Teamsin kautta. Etäosallistumiset tämän linkin kautta.

Vastaväittäjä: Ralph Hamann, professori & tutkimusjohtaja, Graduate School of Business (GSB), Kapkaupungin yliopisto.
Kustos: Frank den Hond, Kauppakorkeakoulu Hanken

Lisätiedot:

Eva Nilsson
Puhelin: 050 097 0109
Sähköposti: eva.nilsson@hanken.fi