Väitös: Lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla on yhteys aikuisiän fibromyalgiaan

Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, joka ilmenee laaja-alaisena kipuna ja muina liitännäisoireina, kuten väsymyksenä ja univaikeuksina. Sen tarkemmat syntymekanismit ovat edelleen hämärän peitossa, mutta tiedetään, että erilaiset kuormittavat elämäntapahtumat voivat altistaa sen puhkeamiselle.

Aleksi Varinen kiinnitti väitöstutkimuksessaan erityisesti huomiota lapsuusiän negatiivisiin elämäntapahtumiin, masennukseen ja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Hänen keskeinen havaintonsa oli, että tutkituilla lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla sekä koulukisatuksi tulemisella on yhteys fibromyalgiaan aikuisiällä. Yhteys kuitenkin heikkeni, kun masennus otettiin tarkasteluun mukaan selittävänä tekijänä.

– Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, millä tavalla masennus ja fibromyalgia kytkeytyvät tosiinsa. Taustalla saattaa olla muitakin yhteisiä altistavia tekijöitä, tai masennus saattaa edesauttaa fibromyalgian kehittymistä. Aiheesta kaivataan lisää tutkimustietoa, Varinen sanoo.

Fibromyalgiaa sairastavilla toteutettu seurantatutkimus toi toisaalta esiin sen, että mikäli potilaalla todettiin lisäksi selkeä masennus, sen hoidosta oli hyötyä myös fibromyalgian oireisiin.

Fibromyalgiapotilaat kohtaavat terveydenhuollossa epävarmuutta ja ristiriitoja

Haastattelututkimuksessa potilaat toivat esiin oireyhtymään liittyvää epävarmuutta ja ristiriitoja, joita he olivat kohdanneet usealla eri tasolla terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa.

– Fibromyalgian toteamiseen liittyy haasteita ja monet potilaat kokevat tämän ajanjakson kuormittavaksi. Potilaan oireet saatetaan nähdä merkkinä mielenterveyden häiriöstä, mikäli niille ei paljastu tutkimuksissa muuta selitystä. Lisäksi diagnoosi ei aina tuo riittävää selitystä oireille, mikä saattaa johtaa toistuviin laboratoriotutkimuksiin muiden syiden etsimiseksi, Varinen sanoo.

Paitsi että oireita pyrittiin ajoittain selittämään mielenterveyden häiriöillä, myös toistuvia poissulkututkimuksia muiden sairauksien toteamiseksi käytettiin yleisesti. Toistuvat laboratoriotutkimukset voivat kasvattaa riskiä siihen, että niissä löytyy sellaisia lieviä poikkeavuuksia, joiden hoitamisella ei ole merkitystä potilaan hyvinvoinnille.

– Osalle potilaista oli päädytty kokeilemaan kilpirauhaslääkitystä oireiden helpottamiseksi, vaikka heidän kilpirauhasarvonsa olivatkin normaalit. Haastattelututkimuksessa potilaat toivoivat terveydenhuollolta hoidon jatkuvuutta ja ilmaisivat arvostuksensa hyvälle potilas-lääkärisuhteelle.

Väitöstilaisuus perjantaina 29. syyskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Varisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Background, Comorbidities, and Experiences of Care among Finnish Patients with Fibromyalgia, with a Special Focus on Depression and Hypothyroidism tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.9.2023 klo 12.00 Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo-rakennus, Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Korhonen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track professori Tuomas Koskela Tampereen yliopistosta.