Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen on saatu elokuun puoliväliin mennessä 19 maatilojen investointihakemusta. Rahallisesti suurimmat investointihakemukset koskevat kahta lypsykarjanavettaa. Molempiin rakennushankkeisiin on haettu yli miljoona euroa investointitukea. Investointitukea voi saada 25–50 prosenttia investoinnin hyväksytyistä kustannuksista. 

Maatilainvestoinneista vastaava rahoitusasiantuntija Tapio Leinonen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta toteaa hakemusten lukumäärän olevan samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Aikaisempina vuosina näkynyt tietty varovaisuus, on nyt kuitenkin poissa. 

- Tämän suuruusluokan investointihakemuksia ei Suomessa tällä valintajaksolla ole tullut kuin kaksi, joista molemmat Pohjois-Karjalaan. 

Kustannuskriisi on koetellut erityisesti maatiloja. Tuotannossa käytetään runsaasti ostoja muun muassa lannoitteita, rehuja ja energiaa, joiden kustannuksia Ukrainan sota on nostanut huimasti. Valoa tunnelin päässä kuitenkin näkyy jo ja kotimaista tuotantoa arvostetaan kuluttajien keskuudessa. 

Keväällä MTK:n teettämä tutkimus osoitti, että Pohjois-Karjalassa uskotaan vahvimmin tulevaisuuden investointeihin kotieläinsektorilla. 

- Muusta maasta poikkeavaa investointihalukkuutta pidettiin aluksi mahdollisena tilastoharhana, mutta nyt se näyttäisi konkretisoituvan, Leinonen kertoo. 

Erityisesti nuoret viljelijät investointihalukkaampia 

Suurimmat investointihakemukset tulevat luonnollisesti usein nuorilta viljelijöiltä tai tiloilta, joilla on jo jatkaja tiedossa. Nuorilla on investointihalukkuutta ja uusia ideoita. 

Pohjois-Karjalassa nuorten viljelijöiden hakemuksia on tullut tänä vuonna seitsemän. Määrä on nousemaan päin verrattuna esimerkiksi viime vuoteen. Nuorten viljelijöiden tuesta ja omistajanvaihdoksista vastaava yritysasiantuntija Mauri Räsänen korostaa tuen vaikutusta alueelle: 

- Aloitustukien merkitystä voi kuvata sillä, että yksi maatila luo viljelijäperheen lisäksi keskimäärin kuusi välillistä työpaikkaa. 

Toimivien maatilojen sukupolvenavaihdosten määrä on muutaman menneen vuoden aikana ollut alhainen, mikä on johtanut siihen, että viljelijöiden ikärakenne on voimakkaasti vanhenemaan päin. Viljelijöiden ikääntyessä jatkaville ja tuotantoaan kehittäville tiloille tulee nykyistä runsaammin resursseja esimerkiksi peltoa käytettäväksi, mikä on selkeä mahdollisuus nuorille viljelijöille.