Väitös: Ruokahävikin vähentäminen ei yksin tee elämäntavasta kestävää – tarvitaan rakenteellisia muutoksia
Maailman väestön ravitseminen planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa edellyttää merkittäviä muutoksia ruokajärjestelmissä, ja ruokahävikin vähentäminen on tästä näkökulmasta välttämätöntä. Hävikin vähentämisellä tavoiteltava kestävyys näyttäytyy kuitenkin perustavien muutosten tavoittelun sijaan nykyisen elämänmuodon turvaamisena.
FM Liia-Maria Raippalinna selvittää väitöstutkimuksessaan, miten kotitalouksien ruokahävikistä muodostui 2010-luvun Suomessa yhteisesti jaettu tavoite, ja tarkastelee ruokahävikin vähentämistä siinä tuotettavien muutosten näkökulmasta. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien (2010–2017) ruokahävikkiä käsitteleviä kirjoituksiin ja kuluttajavalistustapahtuma Hävikkifestareilta (2017) rekrytoitujen ihmisten haastatteluihin.
Ruokahävikki nousi julkiseen keskusteluun 2010-luvun alussa MTT:n tutkimusten myötä. Tieteelliseen tietoon perustuva ja kestävyystavoitteisiin kytkeytyvä ruokahävikin vähentäminen sekoittui perinteisen kotitalousvalistuksen ihanteisiin. Monimutkaiset kestävyyskysymykset pelkistyivät yksinkertaisiksi arjen toiminnoiksi, ja perinteiset jätteen välttämisen konstit saivat uuden, yhteiskunnallisen merkityksen. Ne tarjoavat helposti lähestyttäviä välineitä kestävyyden edistämiseen, mutta voivat myös ylläpitää valheellisia käsityksiä elämäntavan kestävyydestä.
Yksilön vaikutusmahdollisuudet rajallisia
Mediakeskustelussa on korostettu kuluttajan vastuuta. Rakenteelliset ja poliittiset kysymykset ovat jääneet ulkopuolelle. Koska talouden ja yhteiskunnan toiminta on sidoksissa ylijäämän tuottamiseen, ruokahävikkiä ei kuitenkaan voi poistaa ilman järjestelmätason muutoksia. Nämä tarkoittavat myös kulttuurisia muutoksia, esimerkiksi nykyisten, runsauteen perustuvien ruokakäytäntöjen osalta.
Ruokahävikin vähentämiseen liittyykin toiveita laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Arkielämässä ruokahävikin välttäminen mahdollistaa konsumerismin ja siihen liitettävän materiaalitulvan vastustamisen tilanteessa, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet muutoin tuntuvat vähäisiltä. Tästä näkökulmasta ruokahävikin vähentämisessä voisi olla potentiaalia myös radikaalimpaan kestävyyden visiointiin.
Jotta merkittäviä muutoksia voisi tapahtua – ja kansalaiset voisivat osallistua niiden tuottamiseen – heitä koskevan keskustelun tulisi ulottua myös vaikeisiin, koko ruokajärjestelmää ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin.
FM Liia Raippalinnan etnologian ja antropologian väitöskirja "Vastuu, vastarinta ja arkipäiväinen kestävyys. Yhteiskuntaetnologinen tutkimus ruokahävikin vähentämisestä" tarkastetaan 17.11.2023 kello 12.00 Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Jarno Valkonen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto).
Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9801-1
Taustatietoa:
Raippalinna on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta ja valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan uskontotiede. Väitöksen jälkeen hän jatkaa tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen Sodan sumusta -hankkeessa.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä historian ja etnologian laitos.
Lisätietoja:
Liia-Maria Raippalinna, liia.raippalinna@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vastuullinen kauppatieteiden koulutus - päämääränä planetaarinen hyvinvointi30.11.2023 13:21:33 EET | Tiedote
Planetaarinen hyvinvointi viittaa elämän edellytysten prosesseihin ja lajien ja ekosysteemien kirjon keskinäisriippuvuuksiin. TM Valtteri Aaltosen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus tarkastelee prosessuaalisuutta ja planetaarista hyvinvointia kauppatieteiden koulutuksen yhteydessä.
Hyväkuntoisilla nuorilla on pienempi riski sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksiin keski-iässä29.11.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyn laajan seurantatutkimuksen mukaan matala kestävyyskunto nuoruusiässä lisää riskiä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille keski-iässä. Naisilla matala kunto lisäsi verenpainetaudin, miehillä keskivartalolihavuuden riskiä. Tulokset osoittavat, että nuorten heikentyneellä kunnolla on merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia.
Väitös: Nuoret kuluttajat ovat sosiaalisessa mediassa sekä aktiivisia toimijoita että vaikuttamisen kohteita29.11.2023 01:30:00 EET | Tiedote
YTM Jesse Tuominen tutki väitöskirjassaan nuoria kuluttajia sosiaalisen median alustoilla. Aiempaa kattavaa analyysia erityisesti nuorten kuluttajien ja sosiaalisen median välisestä suhteesta on yllättävän vähän.
Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa28.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Koiranomistajan temperamentti on yhteydessä koiran ja omistajan suhteeseen sekä koiran käyttäytymiseen27.11.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston äskettäisessä tutkimuksessa selvitettiin omistajan luonteenpiirteiden yhteyttä koiran toimintaan kognitiivisissa testeissä sekä koiran ja omistajan välille muodostuvaan suhteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme